Työn ja työterveyden ulkokehäläiset

Suomessa on sinänsä vahva ja laadukas työterveyshuoltojärjestelmä, jonka tehtävä on ylläpitää työntekijän terveyttä ja työkykyä.

Lain mukaan työnantajalla on työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus. Työterveyspalvelut ovat siis periaatteessa jokaisen työntekijän oikeus. Oikeus ei kuitenkaan kaikkien kohdalla toteudu. Tässäkin häviäjien roolissa ovat pätkätyöntekijät ja muut työelämän ulkokehäläiset.

On arvioitu, että nykyisellään työterveyshuollon piiriin kuuluu noin 90 prosenttia työntekijöistä. Tästä seuraa, että noin 220 000–300 000 työntekijää jää ilman heille lain mukaan kuuluvia työterveyspalveluita. Erityisesti työterveyshuollon ulkopuolelle jäävät erilaisia epätyypillisiä töitä tekevät: pätkätyöläiset, itsensä työllistävät, yrittäjät, freelancerit ja apurahansaajat – lista on tuttu lista "prekaarin" työn tekemisen muotoja.

Ongelma on sinänsä ollut tiedossa jo pidempään. Valtioneuvoston vuonna 2004 antamassa Työterveyshuolto 2015-periaatepäätöksessä linjataan työterveyshuollon kehittämisestä vuoteen 2015 asti. Periaatepäätöksessä todetaan, että "työterveyshuollon palvelujärjestelmää kehitetään siten, että palvelut ovat saatavilla kaikille työelämään osallistuville yhdenvertaisesti. Palvelujen järjestämisessä kiinnitetään erityistä huomiota epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden, pienten työpaikkojen, yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuoltopalvelujen turvaamiseen."

En ole kuullut, että edistystä työterveyshuoltoa vailla olevien tilanteessa olisi juuri kummempaa edistystä tapahtunut. Jätin siksi tänään sosiaali- ja terveysministeriölle kirjallisen kysymyksen, jossa utelin, millaisiin toimiin ministeriössä on ryhdytty epätyypillisiä töitä tekevien työterveyshuollon kehittämiseksi ja miten palveluita aiotaan jatkossa kehittää – ongelma kun ei ole mihinkään häviämässä. Päinvastoin, pätkätyöntekijöiden määrä lisääntyy, ja kansalaisten terveysaerot kasvavat tätäkin kautta, ellei mitään tehdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.