Sosiaaliturva

Vaadimme turvallista sosiaaliturvaa!

Lisätulojen hankkimisen pitäisi aina olla kannattavaa. Työn ja sosiaalietuuksien yhdistäminen on Suomessa tehty kuitenkin käsittämättömän vaikeaksi. Jos opiskelija yrittää tehdä vähän töitä, järjestelmä rokottaa välittömästi. Sosiaaliturvan epäkannustavuus on eräs suurimpia köyhyyttä aiheuttavia ja siihen vangitsevia tekijöitä suomalaisessa sosiaaliturvassa: sosiaaliturva ei rohkaise, vaan pahimmillaan syrjäyttää.

Nykyisellään jokainen työstä ansaittu euro vähentää työmarkkinatukea 50 sentillä. Tämän ns. sovitteluprosentin alentaminen edesauttaisi osa-aikaisen työn vastaanottamista, kun työstä jäisi enemmän käteen.

Systeemi lähtee siitä, että ihminen on "joko tai", "on"- tai "off"-tilassa: joko töissä tai opiskelemassa, mutta missään tapauksessa ei molempia samanaikaisesti. Todellisuudessa on toisin. Opiskelu, työ ja lasten kotihoito limittyvät. Puhumattakaan pätkätyön ja työttömyyden limittymisestä.

Myös perheenjäsenen tulojen laskeminen työttömän tai itsenäisesti asuvan opiskelijan omiksi tuloiksi aiheuttaa epäireiluja tilanteita. Sosiaaliturva pitäisi tehdä henkilökohtaiseksi, sillä myös elämäntilanteet ovat yksilöllisiä. Omassa asunnossaan asuva opiskelija ei välttämättä saa rahaa alkoholisoituneelta vanhemmaltaan. Vaimon voi olla nöyryyttävää pyyytää rahaa työssäkäyvältä mieheltä.  Puolison ja vanhempien tuloihin liittyvä tarveharkinta on poistettava. Nykyinen hallitus on jo lieventänyt työmarkkinatuen tarveharkintaa nostamalla puolison vapaan tulon rajaa. Jatkossa tarveharkintaisuudesta on luovuttava kokonaan.

Olosuhteiden muuttumiseen liittyvää byrokratiaa on karsittava. Esimerkiksi keikkatyön vastaanottaminen aiheuttaa niin paljon juoksemista Kelan luukulla, että motivaatio työntekoon voi olla todella koetuksella. Byrokratiarumbaa helpotettaisiiin siirtymäajoilla: sosiaalietuuden määrä pysyisi esimerkiksi kuukauden ajan samana eikä vaikuttaisi esimerkiksi asumistukeen, vaikka olosuhteissa olisin tapahtunut muutos.

Myös asenteissa pitää tapahtua muutos. Sosiaaliturvajärjestelmän on annettava ihmisille mahdollisuuksia ja oltava vapauttava – ei kai systeemin tarkoituksena ole ihmisten kiusaaminen ja vangitseminen köyhyyteen.

Perustuloa vastustetaan kokoomuksessa ja demareissa yleensä siksi, että ihmisten pelätään hyväksikäyttävän systeemiä minkä ehtivät. Minä sen sijaan uskon, että ihmiset keskimäärin haluavat huolehtia omasta ja perheensä toimeentulosta. Sosiaaliturvan pitää helpottaa tulojen hankkimista, ei hankaloittaa sitä.

Pitää muistaa, että sosiaaliturva on parasta sosiaaliturvaa. Työ on parasta sosiaaliturvaa vasta sitten, jos ihmisellä on mahdollisuus tehdä töitä! kaikki eivät kuitenkaan työmarkkinoilla ole, ja elämää pitäisi olla myös työpätkien välissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.