Sosiaaliturva

Oikeudenmukainen Suomi. Kiireelliset toimet köyhyyden vähentämiseksi.

On vietetty EU:n syrjäytymisen ehkäisemisen ja köyhyyden vähentämisen teemavuotta. Vuosi on lopuillaan, paljon on puhuttu, ja jotakin on tehty. Paljon on tekemättä, ja siksi listasin alle asioita, jotka minun mielestäni olisivat ensisijaisia toimia köyhyyden vähentämiseksi.

Perusturvaa tulee korottaa. Tällä hetkellä perusturvan korottaminen Suomessa on poliittisesti vaikeaa, koska perus- ja ansioturvan välille on luotu kytkös joka ei salli toisen korottamista ilman toista. Olen itse ehdottanut ratkaisua jossa korotettaisiin työttömän perusturvaa sekä ansiosidonnaista saavien turvaa johonkin tiettyyn rajaan asti, niin, että korotusta ei tehtäisi kaikkein suurimpia ansiosidonnaisia etuuksia nauttiville.

Tuloeroja on kavennettava. Pienituloisimpien asemaa on helpotettu korottamalla kunnallisveron perusvähennystä. Yläpäästä tuloeroja voidaan kaventaa kiristämällä pääomaverotusta ja osinkojen verotusta. Ekologinen verouudistus on tärkeä, mutta on huolehdittava sen kompensoimisesta pienituloisille.

Toimeentulotuen perusosa ja mahdollisesti osa asumiskuluista pitäisi siirtää Kelan maksettaviksi. Tällä hetkellä noin 30-50% toimeentulotukeen oikeutetuista ei saa toimeentulotukea, koska eivät osaa järjestelmän monimutkaisuuden takia sitä hakea. Kaikkein köyhimpien kuuluu saada heille kuuluva toimeentuloturva.

Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua. Nykyinen järjestelmä suorastaan estää telkemästä töitä, jos puolisokin on työtön. Jos työttömästä pariskunnasta toinen saa töitä, lähtee toiseltakin tuki. Syksyn budjettineuvotteluissa hallitus korotti vihdoin viimein puolison tulorajoja, mikä on oikea askel, mutta tähän ei saa pysähtyä. Tarveharkinnasta pitää luopua kokonaan.

Opintotuki pitää sitoa indeksiin. Hallitus esittää budjetissaan, että lapsilisä, kotihoidontuki ja pienet vanhempainpäivärahat saavat vihdoin indeksisuojan. Opintotuki on näin ollen jatkossa ainoa sosiaalietuus, joka ei ole sidottuna elinkustannusten nousuun. Vaarana siis on, että opiskelijoiden toimeentulo heikkenee, kun hinnat nousevat ellei sitten opintotukeen tehdä jatkuvia tasokorotuksia.

Toimeentulotuki pitää siirtää Kelan maksettavaksi. Toimeentulotuesta on tosiasiassa muodostunut keskeinen osa monien perusturvaa, ja siksi sen maksaminen kuuluu valtiolle. Sivistysvaltio ei hae säästöjä perusturvan hakemisen vaikeudesta, Kela-siirto vähentäisi myös byrokratiaa ja lisäisi sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia auttaa tukea tarvitsevia. Toimeentulotuen siirto Kelalle olisi huomattava solidaarisuuden osoitus yhteiskuntamme kaikkein vähäosaisimmille, ja siksi seuraavan  hallituksen olisi syytä se toteuttaa.

Lapsilisä on tehtävä etuoikeutetuksi tuloksi. Yhä useampi yksinhuoltaja taistelee köyhyysrajan alapuolella. Riittävällä toimeentulolla on suuri merkitys vanhempien ja lasten hyvinvoinnille.

Julkisen terveydenhuollon tilaa pitää kohentaa. Sosioekonomisten terveyserojen kasvu on eräs huolestuttavimmista ilmiöistä tämän päivän Suomessa. Työttömät, pienituloiset ja matalasti koulutetut ovat sairaampia kuin paremmin toimeentulevat ja työssäkäyvät. Julkisten palvelujen epätasaisesta laadusta kärsivät eniten juuri pienituloiset ja työvoiman ulkopuolella olevat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.