Ravitsemuserot totta myös Suomessa

Eivät vain suomalaisten tuloerot ole kasvaneet. Samaan aikaan ovat kasvaneet myös hyvinvointierot sekä terveyserot. Terveyserot ovat kasvaneet Suomessa jo 1980-luvulta lähtien. Paremmin koulutetut ja toimeentulevat ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin vähemmän ansaitsevat ja matalasti koulutetut.

Eräs keskeinen syy tähän on ruoka. Työssä käyvät ja korkeasti koulutetut syövät paremmin ja terveellisemmpin kuin työttömät ja pienituloiset. Stockan Herkku ja Helsinginkadun Leipäjono ovat tämän todellisuuden ääripäät.

Terveyserojen kasvu näkyy jo lastenkin terveydessä. Unicefin hiljattain ilmestynyt tutkimus kertoo, että suomalaislapset ovat ruuan suhteen keskenään hyvin epätasa-arvoisia. Osa syö terveellisesti, mutta ero hyvin ja huonosti syövien välillä on suuri verrattuna muihin vauraisiin maihin. Näin siitä huolimatta, että Suomessa on ilmainen kouluruokailu!

Lasten lisäksi huonosta ravitsemuksellisesta tilanteesta kärsivät vanhukset. Tutkimuksissa on todettu, että häiriöt ravitsemustilassa ja tarvetta pienempi energiansaanti ovat yleisiä ikääntyneiden ihmisten keskuudessa.

Eduskunnassa käsitellään tänään valtioneuvoston ruokapoliittista selontekoa. Selonteossa käsitellään politiikan lohkoa, jolle on annettu nimeksi "ruokapolitiikka".

Mutta onko tämän ohjelman lähtökohtana terveyserojen kaventaminen? Halutaanko kuroa umpeen eriarvoisuutta ja terveyseroja?

No ei. Ruokapoliittinen selonteko määrittelee ruokapolitiikan "ruokaketjun kannattavuudeksi ja kilpailukyvyksi". Lisäksi selonteossa esitetään kysymys, miten voitaisiin edistää suomalaisten mahdollisuuksia valita terveellistä ja lisäksi ympäristön kannalta kestävästi tuotettua ruokaa.

Nämä ovat erittäin hyviä kysymyksiä. Huomiotta on kuitenkin jätetty se itsestäänselvyys, että elintavat, kuten ruokailutottumukset, ovat merkittävässä roolissa terveyserojen syntymisessä. Ruoan ja ravitsemuksen sosiaalipoliittisia vaikutuksia on selonteossa käsitelty puutteellisesti. 

Tein viime syksynä toimenpidealoitteen, jossa ehdotan, että hallitus valmistelisi myös ravitsemuspoliittisen ohjelman, jonka tarkoituksena olisi eri väestöryhmien välisiin terveys- ja ravitsemuseroihin puuttuminen. Ohjelman pitäisi sisältää konkreettisia ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla näitä eroja ryhdytään kaventamaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjasikin selontekoa käsittelevään lausuntoonsa, että terveyttä edistävien ruokien valitseminen pitäisi olla mahdollista kaikille ihmisille.

Joukkoruokailun merkitys esimekiksi kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja vanhustenkodeissa on suomalaisten terveyden kannalta valtava. Suomalaisista 75 prosenttia osallistuu päivittäin joukkoruokailuun. Ei ole yhdentekevää, millaista ruokaa suurkeittiöissä valmistetaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittääkin, että ruokapalvelujen ravitsemuksellisen laadun seurantaa on parannettava. Tästä on huolehdittava aivan erityisesti lasten ja ikääntyneiden kohdalla.

Lähellä tuotettu ja omassa keittiössä valmistettu ruoka on paljon maistuvampaa ja tuoksuvampaa kuin kaukaa roudattu ja lämmitetty. Sen tietää jo tarhalainenkin.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.