Sosiaaliturva

Viina- ja sokeriverolla kavennetaan terveyseroja

Olin eilen Kuntaliiton paneelissa, jossa keskusteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä lähitulevaisuudessa.

Suomalaisen yhteiskunnan vakavin terveyspoliittinen haaste ovat ammolleen revenneet terveyserot.

Hyvin toimeentulevat ja korkeasti koulutetut sairastavat vähemmän ja elävät pidempään kuin matalammin koulutetut ja pienituloiset. Taannoisessa Unicefin tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että elintapaerot näkyvät Suomessa jo pienissä lapsissa.

Terveyserot ovat laajemman ilmiön yksi osa. Yhteiskunta jakautuu kahtia, ja hyvin ja huonosti voivien maailmat etääntyvät yhä kauemmas toisistaan.

Miten tällainen kehitys voidaan pysäyttää?

Tarvitaan monia yhtäaikaisia toimenpiteitä. Ensinnäkin on varmistettava julkisten, kaikille kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja hyvä laatu. Terveydenhoidon rahoitusta ja rakenteita pitää järkevöittää niin, ettei kunnalle tule halvemmaksi makuuttaa potilasta jonossa kuin hoitaa hänet terveeksi mahdollisimman pikaisesti.

Asiakasmaksuja ei saa nostaa. Maksut ovat köyhimmille liian korkeita jo nyt. Ei ole oikein, että pienituloinen joutuu valitsemaan ruokakaupan ja terveysaseman väliltä. 

Terveydenhuollon painopistettä on voimakkaasti siirrettävä kohti perustasoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Hyvää terveyttä voidaan tukea myös kaavoituksella, liikenneratkaisuilla sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjonnalla.

Tuloeroja on kavennettava verotuksella ja tulonsiirroin. Pienituloisten verotusta on kevennettävä ja suurten, erityisesti pääomatulojen, verotusta kiristettävä.

Kiireellisin köyhyyttä vähentävä toimenpiden on työttömän perusturvan korottaminen. Leipäjonon armoille jätetyn on vaikea huolehtia terveydestään. Korotetaan viinan ja sokerin veroa, ja kohdistetaan tuotto yhteiskunnan köyhimpien tukemiseen. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.