Painopiste julkiseen terveydenhoitoon

Yksityisten sairasvakuutuksien suosio kasvaa huimaa tahtia. 

Pääkaupunkiseudun alle 20-vuotiaista jo 60 prosentilla on yksityinen sairauskuluvakuutus.

Julkiselle terveydenhuollolle on tiedossa kylmää kyytiä, jos kehitys jatkuu. Keskiluokka etääntyy julkisista palveluista ja näkee yhä vähemmän syitä kustantaa niitä veroilla. Julkiset palvelut rapautuvat ja kuormittuvat, kun niitä käyttää etupäässä pienituloinen enemmän sairastava väestö.

Mitä sitten pitäisi tehdä, ettei tämä kauhuskenaario toteutuisi? Mistä johtuu julkisten palvelujen heikko tila, minkä monet raportoivat syyksi ottaa yksityinen vakuutus?

Rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin käytetään yhä enemmän. Vuonna 2009 sosiaaliturvaan, mukaanlukien julkiset palvelut, käytettiin rahaa yli 52 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja 9 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Helsingin kaupungissa sosiaali- ja terveysment ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 23 prosenttia. Sosiaali- ja terveyssektori syö 53 prosenttia kaupungin budjetista.

Eniten kuluja kasvattavat väestön ikääntymisen kustannukset. Väki elää pidempään ja heitä hoidetaan pidempään. Hoidot ovat myös yhä kalliimpia, kiitos alati kehittyvän lääketieteen.

Resurssit ovat myös painottuneet liikaa kalliin erikoissairaanhoidon puolelle. Resurssien epätasapainosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on tullut itseään vahvistava noidankehä.

Terveyskeskuslääkäreillä on kiire ja vastaanottoajat ovat lyhyitä. Kymmenessä minuutissa ei ehdi perehtyä potilaan tilaan ja elämäntilanteeseen, mutta ehtii kirjoittaa lähetteen jatkotutkimuksiin sairaalaan. Kiire ei edistä terveyttä vaan lisää sairaanhoitoa.

Kiireinen työtahti, heikot mahdollisuudet vaikuttaa työn rytmitykseen ja sisältöön julkisella puolella ajavat lääkäreitä enenevässä määrin töihin yksityiselle puolelle. Mikä taas lisää julkiselle sektorille jääneiden työntekijöiden kuormitusta.

Voi olla niinkin, että lääkäreiden kiinnostus tehdä töitä yksityisellä puolella johtuu verojärjestelmän porsaanreiästä, jonka ansiosta lääkärin voivat nostaa työtuloja kevyemmin verotettuna pääomatulona.

Kunnat ulkoistavat palveluja vauhdilla, sillä se on usein helpompaa kuin panna omat palvelut kuntoon. Ulkoistaminen ei useinkaan ole edes taloudellisesti kannattavaa, vaan palveluista saatetaan maksaa enemmän kuin ne itse tuotettuna maksaisivat.

Vaalien alla pitäisi keskustella siitä, miten terveydenhuoltojärjestelmä pistetään kuntoon. Kelan tuet pitäisi perata ja siirtää voimavaroja julkisen terveydenhoidon rahoittamiseen. Jos raha ei muuten riitä, on verovaroin keskityttävä rahoittamaan julkisia palveluita,joihin kaikilla on pääsy, ei vain maksukykyisillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.