Lähikoulun laatuun kannattaa panostaa

Suomi on perinteisesti pärjännyt kansainvälisessä koulutusvertailussa loistavasti. Suomalainen peruskoulutus on maailman huippuluokkaa, mikä on ilmennyt kärkisijoituksina PISA-tutkimuksissa.


Yhdeksi syyksi PISA-tutkimuksissa pärjäämiseemme on arveltu sitä, että meillä oppilaiden ja koulujen väliset oppimiserot ovat olleet pieniä. Suomen koululaitosta on pidetty perinteisesti tasa-arvoisena ja tasalaatuisena. Jokainen lähikoulu on ollut periaatteessa ihan yhtä hyvä. Asuinaluetta ei ole tarvinnut valita sen mukaan, voiko koulussa saatavaan opetukseen luottaa.


Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut. Monet merkit ja tutkimukset osoittavat, että koulujen oppilaiden väliset oppimiserot ovat alkaneet kasvaa. Monissa suurissa kaupungeissa oppilaiden virta ohjautuu eliittikouluihin, painotettuun opoetukseen tai soveltuvuuskoeluokille yhä laajemmalta alueelta. Oman asuinalueen lähikoulu ei enää kelpaakaan. 


Tämä kierre myös vahvistaa itseään. Vaikka oma lähikoulu olisi tosiasiassa erittäin hyvä lähikoulu, vanhemmat valitsevat ikään kuin varmuuden vuoksi koulun, joka ei sijaitse omalla alueella, vaan vähän kauempana. Näin vahvistuu mielikuva hyvistä ja huonoista kouluista, joka kiihdyttää kierrettä haluttuihin ja kartettaviin kouluihin.


Suomen Akatemian tutkimus osoittaa, että koulujen väliset erot ovat suurimmat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueella. Näiden kuntien yläkouluissa on sekä maan korkeimmat että maan matalimmat yläkoulun päästötodistuksen keskiarvot. Vantaalla tilanne ei ole näin paha. Tämä johtuu Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan siitä, että Vantaalla on harjoitettu erilaista koulutuspolitiikkaa kuin Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa. Vantaalla kouluja on johdonmukaisesti kehitetty oppilaaksiottoalueen mukaan, omaa lähikoulun painottaen. Sen sijaan Helsingissä ja Espoossa on perustettu oppilaita valikoivia yläasteen erikoiskouluja ja soveltuvuuskoeluokkia.


Helsingissä erot koululaisten vanhempien koulutustasossa ovat myös suuret. Vanhempien koulutustaso selittää yli 70 prosenttia koulujen välisistä eroista lukuaineiden keskiarvossa. Tämä vahvistaa aiempaa käsitystä koulutuksen periytyvyydestä: jos vanhemmat ovat hyvin koulutettuja, niin ovat yleensä myös heidän lapsensa. Ja sama toisin päin: kouluttamattomuus periytyy.


Kun akateemisesti koulutettujen vanhempien lapsi valitsee muun kuin lähialueen koulun, saattaa myös perhe vaihtaa asuinaluetta. Näillä ”paremmilla” alueilla asuntojen hinnat nousevat, asuinalueet eriytyvät,   ja lähiöt kurjistuvat entisestään. Kun koulut eriytyvät, myös alueet eriytyvät. Tällainen kehitys vahvistaa alueellista segregaatiota ja nopeuttaa polarisaatiokehitystä.


Koulutuksen epätasa-arvo ei näy ainoastaan alueellisesti, vaan myös sukupuolten väliset oppimiserot ovat kasvaneet. Viimeisimmän PISA-tutkimuksen mukaan lukutaidossa ero tyttöjen hyväksi oli OECD-maiden suurin. Tytöt saavat lukutaidon tasostaan poikiin verrattuna huomattavan etumatkan opintoihin ja työelämään.


Jotta Suomi säilyttää asemansa koulutuksen huippumaana, on peruskoulutuksen tasoon ja tasa-arvoon kiinnitettävä huomiota. Hallituksen tulee tarttua tähän epäkohtaan erityisesti nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi. Kysyin eilen eduskunnassa budjetin käsittelyn yhteydessä opetusministeri Gustafssonilta, aikooko hän tarttua koulujen välisten oppimiserojen kasvuun. Ministeri vastasi, että vuoden päästä eduskunnalle tullaan antamaan valtioneuvoston esitys koulutuksen tasa-arvo-ohjelmaksi. Tämän avulla on tarkoitus antaa käytännön ohjeet siitä, mitä koulutuksen periytyvyysongelman ratkaisemiseksi voidaan tehdä.


Lähikoulun laatua ei voida nostaa ilman riittävää panostusta. Siksi Helsingissä tuplataan käsittelyssä olevassa budjetissa positiivisen diskriminaation määrärahaa, jota kohdistetaan eniten tukea tarvitseviin kouluihin. Nämä koulut ovat niitä, joiden oppilaissa on eniten työttömien, toimeentulotukea saavien ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapsia.


Huonomaineisen tukholmalaisen Rinkebyn koulun muodonmuutos ongelmallisesti lähiökoulusta yhdeksi maailman parhaista peruskouluista on rohkaiseva esimerkki myös meille. Panostamalla kouluun ehkäisemme tehokkaasti myös kasvavaa asuinalueiden eriytymistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.