Lasten mielenterveyspalveluiden hälyttävä tila

Lasten ja nuorten pahoinvointi on viime vuosina lisääntynyt, mutta palvelut eivät ole ajan tasalla. Jonot ovat pitkät ja hoitoon pääsy tapahtuu usein aivan liian myöhään. Terapiapalveluiden saatavuudessa on myös suuria alueellisia eroja. 

 
Tein muutama viikko sitten sosiaali- ja terveysministeriölle kirjallisen kysymyksen, jossa peräsin laatua lasten ja nuorten psykoterapiapalveluihin. Ministerin vastaus on sinänsä paneutuva, mutta ei anna suurta toivoa. Ongelman syvyys tiedostetaan, mutta mitään konkreettista parannusta alle 16-vuotiaiden terapiapalveluihin ei luvata. 
 
Eräs ongelma on lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hajanaisuus, ja tämän ministeri myöntää. Ministeri myöntää senkin, että hajanaisuudesta seuraa vaikeus saada ajantasaista tietoa palveluiden toimivuudesta. Tässä ministeriö lupaa skarpata. Hienoa sinänsä, mutta eihän se riitä. Palveluita pitäisi lisätä ja hoitoonpääsyä nopeuttaa.
 
Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto, ja juuri tässä on ongelman ydin. Siinä missä aikuisten terapiat ovat Kelan järjestämisvelvollisuuden piirissä, lasten terapioita järjestetään kunnissa erittäin vaihtelevasti. Kela lopetti vuonna 2003 alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykoterapioiden korvaamisen harkinnanvaraisena kuntoutuksena, ja tämän jälkeen terapiaa on järjestetty kunnissa niin sanotusti tarpeen mukaan. 
 
Lasten psykoterapioiden saatavuus, ostopalvelutoiminnan määrä ja hoitoon ohjautumisen laatu vaihtelevat alueellisesti todella paljon. Hoitoon ei päästä kolmen kuukauden sisällä, mikä olisi hoitotakuun määräämä aika. Ministeri myöntää tämän: ”Suuri osa lastenpsykiatrista tai nuorisopsykiatrista hoitoa tarvitsevista lapsista ja nuorista jää hoidon ulkopuolelle”.
 
Mielestäni alle 16-vuotiaiden psykoterapia tulisi saada takaisin Kela-korvauksen piiriin. Tätä ei ministeri valitettavasti kuitenkaan lupaa edistää. 16-64-vuotiaiden kuntoutusterapia siirrettiin viime eduskuntakaudella Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin, mikä paransi huomattavasti aikuisten hoitoon pääsyä. 

Hoitoon pääsy tulisi taata kaikille apua tarvitseville hoitotakuun puitteissa, iästä huolimatta. Kun mielenterveysongelmista kärsivä lapsi joutuu odottamaan hoitoon pääsyä kunnes täyttää 16-vuotta, on usein seurauksena masennuksen ja itsetuhoisuuden syveneminen niin, että Kelan terapia tulee auttamatta liian myöhään.
 
Yhteiskunnastamme kertoo paljon se, ettemme auta ajoissa edes kaikkein heikoimpia, mielenterveysongelmista kärsiviä lapsia. Nämä lapset ovat sairastuneet ilman omaa syytään, mutta heillä olisi vielä mahdollisuus onnelliseen elämään, jos vain apu tulisi ajoissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.