Mitä voidaan tehdä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Tärkeintä syrjäytymisen ehkäisemisessä on vahvistaa lasten ja nuorten palveluita. Vahvat ennaltaehkäisevät palvelut ja eri toimijoiden välinen yhteistyö ehkäisevät tehokkaasti väliinputoamisia. Nuorisolain mukainen nuorten palveluverkosto pitää olla joka kunnassa.
 
Samoin kunnianhimoisesti suunniteltu ja riittävästi rahoitettu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnnitelma ehkäisee nuorten syrjäytymistä ihan varmasti.
 
Riittävän pienet ryhmäkoot päivähoidossa ja opetuksessa takaavat sen, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa huomion. Erityislapselle on oikeasti järjestettävä myös erityinen tuki.
 
Niille kouluille, joiden oppilaiden vanhemmissa on keskimääräistä
enemmän maahanmuuttajia ja toimeentulotuen saajia, ja joiden perheissä on keskimääräistä enemmän lastensuojeluasiakkuutta, on myönnettävä määrärahoja enemmän kuin muille kouluille.
 
Tuloeroja pitää kaventaa
. Mitä isommat tuloerot, sitä suuremmat
hyvinvointi- ja terveyserot. Kunnissakin voidaan kaventaa tuloeroja pienentämällä pienituloisten asiakasmaksuja ja huolehtimalla harkinnanvaraisen toimeentulotuen riittävyydestä.
 
On hoidettava koko perhettä, ei vain yksilöitä. Niissä perheissä,
joissa vanhemmilla on mielenterveysongelma, lapsilla on moninkertainen riski sairastua masennukseen ennen aikuisikää. Neuvoloiden ja päivähoidon osaamista pitää vahvistaa, sillä lastensuojeluilmoituksia tehdään Helsingissä teini-ikäisistä valtavasti verrattuna nuorempiin lapsiin. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen eivät nyt toimi.
 
Pitää olla erityisesti nuorille suunnattuna mielenterveyspalveluita. Päihde- ja mielenterveysongelmiin erikoistuneiden nuorisoasemien ikärajaa pitäisi nostaa, sillä nuoruus ei pääty 18 vuoteen.
 
Nuorten työpajatoimintaa pitää järjestää, vaikkei se ole
lakisääteistä. Valtion tarkastusviraston mukaan työpajatoiminta on malliesimerkki hallintokuntien rajat ylittävästä moniammatillisesta yhteistyöstä, jonka avulla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä.
 
Oppilashuollossa
pitää noudattaa valtakunnallisia suosituksia ja
räätälöidä palvelut tarpeen mukaan. Toisilla kouluilla tarvitaan
enemmän kuraattoreita ja muuta oppilashuollon henkilöstöä kuin toisilla. Opiskelijaterveydenhoidon pitää olla suositusten tasolla.
 
Sosionomeista
on saatu hyviä tuloksia koulun oppilashuollon tukena. Koulusosionomeja pitäisi käyttää enemmän, sillä he voivat tehdä asioita, joihin terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit eivät veny, kuten hakea lintsaavia lapsia kouluun ja tehdä konkreettista koulun ja kodin välistä yhteistyötä esimerkiksi maahanmuuttajaperheissä.
 
Hallintokuntien väliset rajat ylittävä moniammatillinen, kolmannen sektorin toteuttama työ syrjäytymisen ehkäisemiseksi pitää ottaa kaupunginhallituksen suojelukseen. Nyt hallintokuntien rajat ylittävästä työstä ei mikään hallintokunta suostu ottamaan rahoitusvastuuta, ja järjestöjen toteuttamat hyvät hankkeet loppuvat, vaikka niitä kokemusten mukaan pitäisi jatkaa. Näin on Helsingissä käynyt monille Lähiörahaston tuella rahoitetuille hankkeille.
 
Syrjäytymisen ehkäisemiseksi pitää toimia kaikilla politiikan
alueilla
, paitsi valtuustoissa, myös eduskunnassa.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.