Myös korkeakoulutuksen säilyttävä maksuttomana

119 kansanedustajaa on allekirjoittanut kokoomuksen Arto Satosen lakialoitteen lukukausimaksujen säätämiseksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Vihreät on ainoa puolue, jonka joukosta ei tukea lakialoitteelle annettu. 
 
Suomessa muutaman vuoden ajan käynnissä ollut lukukausimaksukokeilu on osoittautunut flopiksi. Korkeakouluista kokeiluun osallistui 24 koulutusohjelmaa. Useat korkeakoulut eivät edes halunneet kokeilla lukukausimaksujen keräämistä. Kokeiluun osallistui sata opiskelijaa, joista lukukausimaksun kokonaan itse maksavia oli 12, sillä suurin osa kokeiluun osallistuneista rahoitti opintonsa stipendillä.

Lukukausimaksujärjestelmä ei tuottanut taloudellista voittoa eikä lisännyt korkeakoulujen kansainvälisyyttä: koulutuksen maksullisuus ei toiminutkaan ”houkuttimena” Suomeen. Myös Ruotsissa ja Tanskassa kokemukset lukukausimaksuista ovat olleet surkeita. Ruotsissa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti 80 prosentilla lukukausimaksujen vuoksi.
 
Heikot tulokset selviävät opetus- ja kulttuuriministeriön arviointiraportista. Sen mukaan kokeilusta on aineiston pienuuden vuoksi vaikea tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä, mitä tulee maksullisuuden vaikutuksista suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan, hakijavirtoihin tai korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen.

119 kansanedustajan into ehdottaa maksullisuutta korkeakouluihin epäonnistuneen kokeilun jälkeen on siis täysin käsittämätön. Olisi älytöntä vakiinnuttaa jokin, jota ei ole pystytty onnistuneesti edes kokeilemaan.

Kummallista on myös lakialoitteen allekirjoittaneiden kokoomuksen kansanedustajien irtiotto hallitusohjelmasta. Siinä todetaan, että ”lukukausimaksukokeilu arvioidaan” tällä hallituskaudella. Muusta hallitusohjelmassa ei puhuta, ja yleensä hallitusohjelmaa on ollut tapana kunnioittaa.
 
On suorastaan barbaarista ajatella, että koulutuksen maksullisuus lisäisi korkeakoulujen kansainvälisyyttä. Tieteen, opetuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys syntyy aivan muista tekijöistä kuin opiskelijoita rahastamalla. Siksi myös poliittiset opiskelijajärjestöt tyrmäävät lakialoitteen.

Opiskelijajärjestöjen vastustus on tuottanut jo tulosta: eilen ja tänään lakialoitteen allekirjoittajista kaksi on vetänyt tukensa pois. He ovat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) sekä lakialoitteen ainoa vasemmistoliittolainen kansanedustaja Jari Myllykoski.  

Miksi Vihreät ei ole missään vaiheessa kannattanutnkoulutuksen maksullisuuden lisäämistä?  Lukukausimaksujen vakiinnuttaminen ulkomaisille opiskelijoille voi johtaa maksullisuuden yleistymiseen, siksi maksullisuudelle ei kannata avata ovea, ei edes raottaa. Vaarana on kaikkien englanninkielisten maisteriohjelmien muuttaminen vähitellen pysyvästi maksullisiksi. Lukukausimaksut ovat uhka koulutukselliselle tasa-arvolle ja yhteiskunnan eheydelle. Pitää ymmärtää, että maksullisuus johtaa epätasa-arvoiseen koulutuspolitiikkaan ja viime kädessä luokkayhteiskuntaan, jota emme Suomeen halua.

Kuten presidentti Niinistö toi uuden vuoden puheessaan esille, suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on tulevaisuudessakin oikeudenmukaisuudessa ja yhteisvastuussa. Ahneuden hinta on eriarvoisuuden kasvaminen.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.