Perustulo auttaisi osa-aikatyöntekijöitä

Eduskunnassa käytiin tänään laaja keskustelu kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksista. Laajentamisen haitat ovat olleet moninaiset. Hyötyjiä ovat lähinnä kuluttajat sekä suuret kauppaketjut, kärsijöitä kauppojen työntekijät ja pienyrittäjät. Yhteiskunnan kokonaishyöty jää kyseenalaiseksi. 

Kauppojen kassoista 86 % kokee aukioloaikojen laajentumisella olleen negatiivisia vaikutuksia työn ja perhe-elämän yhteen sovittamiseen, työn turvallisuuteen ja kulkuyhteyksiin. Kokoaikatyö ei ole juurikaan lisääntynyt vaan lisätunnit ovat jakautuneet useamman työntekijän kesken. Lisätyötä on annettu pääosin vakituiselle henkilökunnalle mutta kokopäivätyön määrä ei ole kasvanut. 

Suurin osa-aikatyötä tekevä ryhmä ovat opiskelijat. Kauppojen aukioloaikojen laajentaminen ei ole lisännyt kokopäivätyötä tekevien määrää – mikä on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite – vaan on käynyt päinvastoin: niiden matalapalkkaisten kaupan työntekijöiden määrä, jotka eivät elä palkallaan, on kasvanut.

Uusi ilmiö on sekin, että osa-aikatyöntekijöitä vähennetään ja vastaavasti lisätään nollatyösopimuksella tekijöiden määrää. Työntekijöiden asema siis heikkenee. 

Ei ihmekään, että Palvelualojen ammattiliitto PAM on kampanjoinut vastentahtoista osa-aikatyötä vastaan. Lauri Ihalaisen johtama työ- ja elinkeinoministeriön osa-aikatyöryhmä kuitenkin katsoi äskettäin, ettei osa-aikatyön lisääntymiseen ole tarpeen puuttua lainsäädännöllä.

Ihalaisen osa-aikatyöryhmän toimeksiannon taustalla oli nykyiseen hallitusohjelmaan tehty kirjaus, jonka mukaan hallituksen tavoitteena on vähentää osa- ja määräaikaiseen työhön liittyviä haittoja ja lisätä kokoaikaisia työsuhteita.

Susanna Huovinen totesi demareiden ryhmäpuheessa eduskunnassa tänään, että kaupan pitäisi noudattaa lisätyön tarjoamisvelvoitetta eli tarjota mahdollisia lisätöitä vanhoille työntekijöille eikä lisätä vuokratyöntekijöiden ja osa-aikatyöntekijöiden määrää. Huovinen on sinänsä oikeassa, mutta olisi rehellistä myöntää, ettei ohjeiden antaminen kaupoille riitä: osa-aikatyön määrä vain kasvaa. Lainsäädännöllä pitäisi voida rajoittaa myös sitä, että kasvanut osa-aikatyö edelleen liu’utetaan vähitellen nollatyösopimuksella tehdyksi työksi. Jos rajoituksia ei tehdä, kasvaa köyhien työssäkäyvien määrä vähitellen, ja muuallakin kuin kaupan alalla. 

Etenkin naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla on paljon työntekijöitä, joiden työtunnit eivät riitä elämiseen. Vihreiden ehdottama perustulo parantaisi heidän tulojaan ja tekisi osa-aikatyön kannattavaksi myös siksi, että byrokratia ja tuloloukut vähenisivät byrokratian vähentyessä. Jos osa-aikatyön lisäämistä on mahdotonta rajoittaa lailla, pitäisi ainakin parantaa pienten työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta. Perustulo olisi tähän paras ratkaisu. 

Jos ay-liike keksittäisiin nyt, se epäilemättä kannattaisi perustuloa. Parantaisihan perustulo nimenomaan työelämässä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. On tekopyhää hokea, että työ on parasta sosiaaliturvaa, jos se sitä ei kaikille työntekijöille ole. Silpputyö, vuokratyö, projektityö, osa-aikatyö, freelance-työ, apurahalla tehty työ ja itsensä työllistäjänä tehty työ ovat kaikki vakiintuneet osaksi työelämää. Lainsäädännön pitää tunnustaa ja tunnistaa näitäkin töitä tekevien ongelmat: yhtäläinen sosiaaliturva kuuluu kaikille työntekijöille työn tekemisen ja teettämisen tavasta huolimatta. Lainsäädäntö on päivitettävä 2000-luvulle. Perustulo tekisi sen sosiaaliturvan osalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.