Ympäristö

Sopimus ei ole sanelua

Sipilän hallitus on uhannut puolentoista miljardin lisäleikkauksilla, mikäli sen vaatima yhteiskuntasopimus kaatuu. Sipilä totesi eilen, että hallitus etsii vaihtoehtoja kipeille leikkauksille. Hallitus on kuitenkin jo hallitusohjelmassaan uhannut, että lisäleikkaukset suunnataan ihmisille tärkeisiin palveluihin ja sosiaalietuuksiin. 

Olisi perusoikeistohallitukselta puhdas ideologinen arvovalinta maksattaa vientiteollisuuden kilpailukyvyn ongelmat leikkaamalla eläkeläisiltä, työttömiltä ja lapsiperheiltä. Erityisesti hallituksen uhkaamat lisäleikkaukset iskisivät jälleen pienipalkkaisten alojen työntekijöihin ja julkiseen sektoriin.

Häkämies ehti jo eilen sälyttää sopimuksen kaatumisen palkansaajajärjestö SAK:n viaksi. Tosiasia on, ettei yhteiskuntasopimus kaatunut ihan vahingossa. Sipilän hallitus esitti työntekijäjärjestöille yksipuolisen vaatimuksen työajan pidentämisestä ja palkka-alesta. Sopimus olisi koskettanut erityisesti niitä, joilla ei ole paikkaa kolmikantaneuvotteluissa. Nostan hattua sille, etteivät palkansaajajärjestöt suostuneet alentamaan julkisen sektorin palkkoja ja maksattamaan viennin ongelmia tavallisilla julkisen sektorin työntekijöillä halventamalla näiden työtä ja vaikeuttamalla ihmisten toimeentulon edellytyksiä.

Sipilä totesi ottavansa ”hyviä ideoita otetaan vastaan” nyt, kun yhteiskuntasopimus kaatui. Olennaista hallituksen olisi ymmärtää, etteivät viennin ongelmia ratkaista työpäivää pidentämällä. Ongelma ei ole niinkään työpäivän pituudessa kuin siinä, ettei meillä ole vientiartikkeleita, joista myös muualla oltaisiin kiinnostuneita. Siksi ei pidä leikata koulutuksesta ja osaamisesta ja kehittämistoiminnasta, vaan panostaa nimenomaan niihin. Suomen nousi 90-luvun lamastakin panostamalla koulutukseen. Siitä ei leikattu. Nyt Sipilän hallitus on leikkaamassa nimenomaan kasvun ja tulevaisuuden edellytyksistä leikkaamalla eniten juuri koulutuksesta ja osaamisesta.

Sipilän hallituksen suurin ongelma on näköalattomuus. Ei kuunnella asiantuntijoita eikä vaivauduta ajattelemaan kokonaisuutta. Hallitus pumppaa rahaa kannattamattomaan teollisuuteen sen sijaan että loisi edellytyksiä uusille aloille ja työpaikoille. Byrokratiaa karsitaan ja tuottavuutta parannetaan digitalisaation avulla. Vienti kaipaa puhtaan teknologian tuotteita. Niillä on kysyntää maailmalla ja niiden alat ovat lamasta huolimatta kasvussa.

Suomessa ei olla pysytty työelämän muutoksen perässä. Sosiaaliturvajärjestelmä huutaa uudistamista perustuloksi. Sen avulla kasvattaisimme kaikkien työikäisten kansalaisten työhön osallistumisen astetta. Kouluttautuminen ja uuden osaamisen hankkiminen olisi työstä pudonnelle helpompaa kuin nyt.

Sipilä on puhunut paljon yrittäjyyden tukemisesta, mutta esitykset ovat toistaiseksi olemattomia. Yrittäjyyden tukeminen puuttui myös yhteiskuntasopimuksesta. Eniten työpaikkoja syntyy juuri pieniin yrityksiin, mutta hallitus ei esitä uusia keinoja työntekijän palkkaamisen helpottamiseksi. Myöskään palvelualojen edistäminen ei kiinnosta hallitusta. Työtä olisi kuitenkin luotavissa myös palvelualoille, ei vain vientiin.

Suomi saadaan nousuun kasvattamalla työhön osallistuvien ihmisten määrää, ei palaamalla kotiäitiyhteiskunnaksi eikä kurjistamalla julkista sektoria. Leikkaukset pienituloisten ostovoimaan eivät luo yhtään uutta työpaikkaa, eivät myöskään leikkaukset lapsiperheiden tulonsiirtoihin. Paluu kotiäitiyhteiskuntaan ei lisää Suomen verotuloja eikä vähennä taantumaa, päinvastoin.

Hallituksen kannattaisi verrata Suomea Ruotsiin, missä vahempainvapaat on jaettu tasaisemmin molempien vanhempien kesken kuin meillä ja nuorten naisten mahdollisuus yhdistää työtä ja perhe-elämää on parempi kuin meillä. Ero Suomen ja Ruotsin välillä naisten työhön osallistumisessa on valtava nimenomaan nuorten, synnytysikäisten naisten kohdalla. Miksi meillä heikennetään lapsiperheiden asemaa ja ajetaan naiset kotiin?
 
Vihreät tasapainottaisivat Suomen talouden ihmisten ja ympäristön kannalta kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Olemme julkaisseet talouslinjauksemme, jolla kavennettaisiin tuloeroja ja vähennettäisiin köyhyyttä. On leikattava mieluummin ympäristölle haitallisia tukia ja toimimattomia yritystukia, ei ihmisten hyvinvoinnista, koulutuksesta ja tulevaisuudesta.

Tässä vastaus Sipilälle, joka ystävällisesti totesi ottavansa hyviä ideoita vastaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.