Sipilän, Soinin ja Stubbin hallitus päiväkotilasten kimpussa

Vaikuttaa vahvasti siltä, että Sipilän, Stubbin ja Soinin hallitus vihaa paitsi pienipalkkaisia naisia, myös heidän lapsiaan. Hallitus on rajoittamassa lasten oikeutta päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen sillä perusteella, mikä on vanhemman asema työmarkkinoilla. Jos äiti on vastentahtoisen pätkätyön varassa, lapsella ei vastedes ole kokopäiväpaikkaa päivähoidossa.

Mitä tästä seuraa? Byrokratiaa, kun kunnissa yritetään vahtia perheiden työsuhteita. Lapsen pompottelua, kun lasta rangaistaan vanhemman rikkonaisesta työurasta. Koulutuksen luokkayhteiskunta, sillä heikommin koulutettujen työttömien lapset joutuvat jo varhaiskasvatuksessa muita heikompaan asemaan.

Ikävä kyllä hallitus ei aio ainoastaan rajoittaa päivähoidon saatavuutta, vaan myös romuttaa sen laadun.

Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatushenkilöä vastaava määrä lapsia. Lasten päivähoitoasetuksessa seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden tulee olla yksi hoito- ja kasvatushenkilö ja neljää alle kolmevuotiasta kohden yksi hoito- ja kasvatushenkilö. Päiväkodin osapäivähoidossa yhtä hoito- ja kasvatushenkilöä kohden voi olla kolmetoista lasta. Tämän lisäksi kunnilla on lain mukaan oikeus poiketa tai joustaa erityisistä syistä näistä säädöksistä.

Nyt Sipilän, Soinin ja Stubbin perusoikeistohallitus on rajoittamassa lasten varhaiskasvatusoikeutta 20 viikkotuntiin siinä tapauksessa, että lasten vanhempi on työtön tai muusta syystä kotona esimerkiksi hoitovapaalla tai vanhempainvapaalla. Kunnille ollaan antamassa vapaus toteuttaa tämä 20 tuntia joko viikkotunteina niin, että perhe käyttää palveluja esimerkiksi kahtena päivänä viikossa tai että lapsi osallistuu päivittäin toimintaan neljä tuntia. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus tulee lisäämään osapäivätoiminnassa olevien lasten määrää päiväkodeissa.

Hallitus on suunnitellut myös säädösten muuttamista niin, että kolme vuotta täyttäneiden lasten päiväkotiryhmässä henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku muutetaan nykyisestä 1:7:stä 1:8:aan.

Suomessa on jatkossa jättisuuria päivähoitoryhmiä, joissa on sekä osapäivä- ja osaviikkotoiminnassa että kokopäivätoiminnassa olevia lapsia. Sipilän hallituksen esityksestä seuraa, että lain mukaiset kolmen hoito- ja kasvatushenkilön ympärille muodostetut kolme vuotta täyttäneiden lasten ryhmät voisivat olla vaikkapa seuraavanlaisia:

8+8+8 = 24 ja joustot
8+8+13 = 29 ja joustot
8+13+13 = 34 ja joustot
13+13+13 = 39 ja joustot

Päiväkodin lapsiryhmässä voi olla lapsia, joiden vanhemmat käyttävät lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen esimerkiksi vain kahtena kokonaisena päivänä viikossa (2 x 10 h = 20 h). Tämä aiheuttaa sen, että samaa paikkaa voi käyttää vähintään kaksi lasta, jolloin ryhmäkoko ei varsinaisesti muutu, mutta eri päivinä ryhmässä on eri lapsia. Päiväkodista tulee eräänlainen hollitupa, jossa porukkaa tulee ja menee ja ovi käy. Ammattilaiset sanoisivat, että lasten vuorovaikutussuhteiden määrä kasvaa dramaattisesti. Se taas altistaa pahoinvoinnille, masennukselle, erilaisille oppimisen ja kasvun häiriöille.

Elokuun alusta 2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa korostuu pedagogiikka. Lain 2 a §:ssä varhaiskasvatukselle on asetettu 10 vaativaa tavoitetta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen voivat vahvistaa elin-ikäistä oppimista ja tasoittaa lapsen tietä kohti perusopetusta.

Varhaiskasvatuslaissa korostetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja pedagogiikkaa sekä myönteisiä oppimiskokemuksia. Lain tavoitteena on edistää myös lasten vuorovaikutustaitoja sekä turvata lapselle mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet.

On selvää, ettei lapsen laadukas ja tavoitteellinen varhaiskasvatus voi toteutua lain sallimissa jättisuurissa lapsiryhmissä.

Sipilän hallitus muuttaa päiväkodin läpikulkupaikaksi, jossa henkilöstön on mahdotonta toteuttaa varhaiskasvatuslain tavoitteita. Lain mukaan varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa korostuu pedagogiikka ja joka tasoittaa lapsen tietä peruskouluun.

Saman aikaan kun hallitus suunnittelee Suomeen jättisuuria päiväkoteja, hallitus on vapauttamassa kauppojen aukioloajat. Tämän vaikutuksia päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluihin ja lasten oikeuksiin ei ole mitenkään arvioitu. Tai jos on arvioitu, ei ole välitetty arvioinnin tuloksesta. Epäilemättä työajan joustot toteutetaan lasten kustannuksella – ja myös naisten, jos hallitus saa läpi tavoitteensa leikata ylityö- ja sunnuntailisistä.

Edellisellä hallituskaudella hyväksyttiin varhaiskasvatuslain osauudistus. Laki on pahasti kesken, ja päivähoidon ammattilaisten odotukset Sipilän hallitusta kohtaan ovat olleet aiheesta korkealla – Keskusta ja Kokoomus kun lupasivat ennen vaaleja, ettei koulutuksesta ja kasvatuksesta leikata.

Sipilän hallitusohjelmassa varhaiskasvatus mainitaan kuitenkin vain kerran  – leikkauslistalla.

Tutkimukset osoittavat, että euron panostus varhaiskasvatuksee maksaa yhdeksän euroa takaisin, sillä laadukas päivähoito ehkäisee sosiaalisesta taustasta johtuvia oppimiseroja ja auttaa huomaamaan lapsen oppimisvaikeudet hyvissä ajoin. Sipilän hallituksen tavoitteena tuntuisi olevan päinvastainen: paluu lasten luokkayhteiskuntaan

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.