Epäluottamus hallituksen koulutuspolitiikalle

Hallituksen koulutuspolitiikkaa on kritisoitu harvinaisen laajalti, kaikilta yhteiskunnan tahoilta. Talouden asiantuntijat sanovat, että Sipilän hallitus vaarantaa Suomen mahdollisuuden uuteen kasvuun. Juuri nyt, kun ulkomailla ei olla kiinnostuneita suomalaisista tuotteista, tarvitsemme uutta osaamista ja vientituotteita. Juuri nyt pitäisi panostaa tutkimukseen, sillä tutkimukseen sijoitettu euro tuottaa monikertaisen hyödyn talouskasvuna ja työpaikkoina. Sipilän hallitus tekee päinvastoin: jokainen korkeakoulutuksesta leikattu euro supistaa taloutta ja työpaikkojen määrää kuuden euron verran.

Köyhyystutkijat kritisoivat päivähoidon ja perusopetuksen rajuja leikkauksia siitä, että ne ajavat Suomen takaisin luokkayhteiskunnaksi, jossa kouluttamattomuus ja köyhyys jälleen periytyvät. Suomi on ollut maa, jossa kaikilla perheen varallisuudesta riippumatta on ollut oikeus yhtä hyvään koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Sipilän hallitus romuttaa tasa-arvon periaatteen.

Koulutuksen asiantuntijat muistuttavat, että koulutuksesta säästämisellä on pitkäaikaisia vaikutuksia. Emme voi hukata yhtä sukupolvea ilman että maksamme laskua useammassa sukupolvessa lisääntyvänä syrjäytymisenä, mielenterveysongelmina, työttömyytenä. Koulutusleikkaukset heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen.
 
Hallitus on tehnyt arvovalinnan, kun se on päättänyt leikata koulutuksesta – kyse ei ole välttämättömyydestä tai pakosta. Hallitus on omaksunut selkeän linjan ja heikentää koulutusta sen kaikilla tasoilla. Näin systemaattista koulutustason laskupäätöstä ei ole ennen nähty.
 
Kritiikki hallituksen koulutusleikkauksille on laajaa ja yksimielistä. Kukaan ei niitä kannata eikä kiittele. Päinvastoin, niitä tullaan tässä maassa katkerasti katumaan ja kiroamaan ja Sipilän hallitus jää historiaan hallituksena, joka toisti 90-luvun politiikan pahimmat virheet.
 
Vihreät äänestää hallitukselle epäluottamusta, sillä Sipilän hallitus näkee koulutuksen vain rasitteena valtion taloudessa, ei tasa-arvon edellytyksenä ja investointina tulevaisuuteen.
 
Leikatessaan koulutuksesta hallitus leikkaa väärästä paikasta ja tulevaisuudesta. Hallitus väittää, ettei koulutus säästöille ole vaihtoehtoja. Kyllä niille on. Puhe vaihtoehdottomuudesta on silkkaa typeryyttä. 
Leikatessaan koulutuksesta ja tasa-arvosta hallitus tekee ideologisen valinnan, syventää eriarvoisuutta ja romuttaa tasa-arvon.
 
Koulutusleikkaukset on peruttava ja niiden sijaan vähennettävä ympäristölle haitallisia tukia.
 
Koulutuksesta ei ole välttämätöntä leikata. On vielä mahdollista korjata kurssi ja tehdä ratkaisuja, jotka toteuttavat samat säästöt mutta tulevaisuuden kannalta kestävällä tavalla. Koulutuksesta leikkaamisen sijaan Vihreät leikkaisi ympäristölle haitallisista tuista. Ympäristölle haitallisia toimia tuetaan tällä hetkellä noin 3-4 miljardilla eurolla, mikä on samaa suuruusluokkaa koulutusleikkausten kanssa. Esimerkiksi ensi vuoden koulutusleikkaukset olisi mahdollista perua kokonaan pelkästään kahdella toimella: luopumalla kilometrikorvausten ylikompensoinnista ja leikkaamalla maltillisesti työmatkavähennystä.
 
Kyseessä on arvovalinta. Vihreät haluavat tukea koulutusta, kasvua, osaamista ja sivistystä. Meillä on ratkaisu, joka paitsi toteuttaa tämän, on myös ympäristön ja ilmaston kannalta hyvä.
  
Hallituksen suunnittelemat varhaiskasvatuksen ja päivähoidon rajoitukset vaikeuttavat erityisesti heikoimmin koulutettujen perheiden lasten tilannetta.
 
Hallituksen suunnittelemat rajoitukset päivähoitoon merkitsevät henkilökunnalle osa-aikaisuuden lisääntymistä. Jo nyt matalasti koulutetun päivähoidon henkilöstön toimeentulovaikeudet lisääntyvät. Kuinka päiväkoteihin rekrytoidaan osaavaa henkilökuntaa, kun palkalla ei enää tule toimeen?
Osa-aikaisuus lisää lasten eriarvoisuutta, kun lapsen oikeus laadukkaaseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen riippuu vanhempien asemasta työmarkkinoilla. Pätkätyöläisten lapset ovat entistä huonommassa asemassa.
 
Perusopetukseen kohdistuva dramaattisin leikkaus on ehdottomasti ryhmäkokorahojen lopettaminen. Leikkauksen suora vaikutus tulee olemaan 900 opettajan vähentäminen ja heidän oppilaidensa sijoittaminen olemassa oleviin ryhmiin. Tosiasiallinen vaikutus tulee olemaan moninkertainen.
Ryhmäkokoraha on toiminut kunnille kannustimena panostaa perusopetuksen laatuun ja pitää ryhmäkoot suosituskoon mukaisina.
 
Hallitus leikkaa neljänneksellä perusopetuksen tasa-arvon parantamiseen tarkoitettua määrärahaa, vaikka perusteet ns. tasa-arvorahalle korkean työttömyyden aikana ovat entistä vahvemmat. Tasa-arvorahaa on myönnetty nimenomaan niille kouluille, joiden alueella työttömyys ja lastensuojelun tarve on suurinta. Leikatessaan perusopetuksen tasa-arvorahaa hallitus heikentää sen lapsen koulunkäyntiä, jonka molemmat vanhemmat ovat työttömiä.

Työttömien lapsilta hallitus vie myös oikeuden kokopäiväiseen päivähoitoon, joten hallitus heikentää sekä työttömien perheiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen että näiden lasten mahdollisuutta saada opetukseensa erityistä tukea: mahdollisuuden tukiopetukseen tai koulunkäyntiavustajaan.
 
Hallituksen politiikan seurauksena koulujen välinen eriytymiskehitys kiihtyy. Jatkossa koulut eriytyvät yhä voimakkaammin haluttuihin ja vähemmän haluttuihin.
 
Leikkaukset ammatilliseen koulutukseen vastaavat yhteensä 3900 ammatillisen aineenopettajan vuosipalkkaa. Seurauksena on ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen vähentäminen, mikä tarkoittaa yhä useamman nuoren jäämistä koulutuksen ulkopuolelle.
 
Kun ammatillista opetusta heikennetään, vaikeutetaan ammattikoululaisten jatkamista korkeakouluopintoihin.  Perusoikeustohallituksen halu palauttaa Suomi sääty-yhteiskunnaksi näkyy myös tässä.
 
Hallituksen leikkaukset  korkeakouluihin ovat niin suuria, että kaikissa korkeakouluissa joudutaan irtisanomaan opettajia ja tutkijoita.  Menetys on yhteensä 3300 työpaikkaa korkea-asteella. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa yt-neuvottelut koskevat 1200 henkilötyövuoden vähentämistä vuoteen 2020 mennessä eli noin 15 % yliopiston nykyisestä henkilökunnasta.
Ammattikorkeakouluissa jo toteutetut henkilöstövähennykset ovat henkilötyövuosina olleet yli 10 %.
 
Epävarmuus hallituksen toimien takia näkyy ja tuntuu henkilöstön jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa kaikilla koulutuksen asteilla: päiväkodeissa, peruskouluissa, ammattikouluissa, lukioissa, yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa.

Vihreät äänestää keskiviikon luottamusäänestyksessä hallitukselle epäluottamusta, sillä näin huonoa koulutuspolitiikkaa ei yksikään hallitus ole aikaisemmin tehnyt. Sipilän, Soinin ja Stubbin hallitukselle koulutus on rasite, ei investointi tulevaisuuteen. Vihreille koulutus on yhteiskunnallisen tasa-arvon tae ja kivijalka, ja siksi emme Sipilän hallituksen mittavia koulutusleikkauksia voi hyväksyä.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.