Hallitus kasvattaa vanhuusköyhyyttä ja jättää heikoimmat eläkkeensaajat heitteille

Eduskunnan köyhyysryhmä järjesti tänään seminaarin eläkkeensaajien asumistuen romuttamisesta. Sipilän hallitus sulauttaa eläkkeensaajan asumistuen yleiseen asumistukeen ja heikentää näin eläkeläisten asumistukea.

Sain tänää eduskunnan tietopalvelulta tilaamani laskelman hallituksen eläkkeensaajiin kohdistuvista leikkauksista. Laskelman mukaan hallitus pudottaa ainakin 27 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle. Todennäköisesti luku kasvaa vielä, kun hallitus julkistaa, millä tavalla se toteuttaa lääke-ja matkakustannuksiin aikomansa leikkaukset. 

Sydäntä särkevää oli kuunnella kokemusasiantuntijoiden – köyhien eläkkeensaajien – arvioita siitä, mihin asumistuen heikkeneminen heidän kohdallaan johtaa. 6o euroa kuukaudessa on yhden takuueläkkeen verran vuodessa – se on köyhälle valtava raha. Pariskunnalta voidaan leikata yhteensä 120 euroa kuukaudessa, sillä eläkkeensaajan asumistuki on henkilökohtainen. 

Leikkaamalla eläkkeensaajien asumistuesta hallitus ei tee asuntopolitiikkaa eikä köyhyyspolitiikkaa – tarkoitus on yksinomaan säästää köyhimpien kustannuksella 90 miljoonaa euroa vuodessa seurauksia miettimättä. Köyhällä ei ole vaihtoehtoja, sillä edullisempia asuntoja ei kerta kaikkiaan ole. Ihmiset, joita heikennys koskee, joutuvat jatkossa tinkimään ruuasta ja lääkkeistä entistä enemmän. 

Hallitus ei tee vaikutusarviointeja eikä selvitä hallitusten esittämien leikkauksien ja heikennysten yhteisvaikutuksia eri väestöryhmiin. 

Sipilän hallitus aikoo siirtää tällä hetkellä eläkkeensaajan asumistukea saavat n. 195 000 henkilöä yleisen asumistuen piiriin vuoden 2016 aikana. Eläkkeensaajien siirtäminen yleiseen asumistukeen pienentää tukea noin 70 prosentilla tuensaajista. Noin kolme prosenttia tuensaajista menettää tuen kokonaan. Eniten menettävät suurta vuokraa maksavat pienituloiset eläkeläiset. 

Lakiesitykseen sisältyisi suojaosuus, jonka johdosta lain voimaantullessa eläkkeensaajan asumistukea saavan asumistuen taso voisi laskea enintään 60 euroa kuukaudessa. Suoja olisi kuitenkin voimassa enintään kymmenen vuotta tai siihen saakka, kunnes yleisen asumistuen taso saavuttaisi suojatun tuen tason. Suojaosuuden maksaminen kuitenkin lakkaisi esimerkiksi silloin, jos ruokakunnan koko muuttuu tai asunto vaihtuu.
 
60 euron suojaosa on siis  pelkkää sumutusta. Siirtymä- ja suojasäännökset eivät suojaa uusia tuensaajia ja suoja purkautuu välittömästi esim. muuton tai perhesuhteiden muutosten johdosta. Vaikka hallitus väittää loiventaneensa asumistuen leikkausta, 60 euron suojaosa on siis väliaikainen ja vain leikkauksen toimeenpanoa hidastetaan. Uusille asumistuen hakijoille hallituksen mainostama 60 euron leikkauskatto ei tuo minkäänlaista lohtua. Sen sijaan hallitus jakaa asumistuen saajat kahden kerroksen väkeen: niihin, jotka saavat heti heikompaa tukea, ja niihin, joiden tuki heikkenee vähitellen. Koko eläkkeensaajan asumistukijärjestelmä kuitenkin tuhotaan. Käytännössä kyseessä on pysyvä leikkaus kaikille eläkkeensaajille. 

Tässä leikataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, juuri niiltä, joista köyhyystutkijat ovat olleet pitkään huolestuneita. Tyypillinen eläkkeensaajan asumistuen saaja on yli 65-vuotias nainen, joka elää takuueläkkeen varassa. Romuttamalla eläkkeensaajan asumistuen hallitus leikkaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevilta vammaisina syntyneitä, pitkäaikaissairailta, nuorena mielenterveyssyistä eläkkeelle joutuneilta…. Heistä enemmistö on ihmisiä, jotka eivät pysty tekemään päivääkään töitä kohentaakseen elintasoaan. Heille työ ei ole ”parasta sosiaaliturvaa”. Parasta sosiaaliturvaa heille on perusturva, jota hallitus nyt heikentää. 

Kuten kokemusasiantuntija Pirkko Justander sanoi: kun nämä heikennykset köyhimpien etuuksiin kerran tehdään, niitä tuskin hyvinäkään aikoina palautetaan – kuten on nähty lapsiperheköyhyyden lisääntymisen kohdalla. On sydämetöntä, julmaa leikata ihmisiltä, jotka jo nyt elävät kädestä suuhun. Asumistuki ei nytkään kata vammaisella koko vuokraa, vaan jo nyt moni vammainen eläkkeensaaja joutuu maksamaan osan vuokrastaan hoitotuellaan ja tinkimään terveydestään.

Jatkossa yhä useampi eläkeläinen on toimeentulotuen varassa pysyvästi. Toimeentulotukimenojen onkin arvioitu lisääntyvän vuositasolla 7 miljoonalla eurolla. Mutta entä, jos vanhus, vammainen, muistisairas ikääntynyt ihminen tai haja-asutusalueella asuva ei pysty tai osaa hakea toimeentulotukea? Niin, silloin hän on heitteillä. Tässä paikataan taloutta heikompien kustannuksella. Se on arvovalinta.

Siirtymä eläkkeensaajien asumistuesta yleiseen asumistukeen pienentää tukea noin 70 prosentilla tukea saavista. Yhdistämistä on mietitty ennenkin, mutta aikaisemmin keskeisenä ongelmana yhdistämiselle on pidetty asumistuen tason eroja eri järjestelmissä. 

Suomessa eläkeläisen perusturvan eräänä periaatteena on pidetty sitä, että eläkkeensaaja ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, ja siksi hän tarvitsee pysyvästi parempaa tukea kuin esimerkiksi työtön, jolla on periaatteessa mahdollista jonakin päivänä työllistyä. Eläkkeensaajan tulot eivät yleensä olennaisesti muutu. Juuri siksi eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävät enimmäisasumismenot ovat olleet suuremmat kuin yleisessä asumistuessa. Eläkkeensaajan asumistuen heikentäminen ja eläkeläisten ajaminen toimeentulotuelle rikkoo periaatteen, jonka mukaan eläkkeen kuuluisi olla tasoltaan väliaikaiseksi tarkoitettua perusturvaa parempi. 

Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eläkkeensaajan asumistuen sulauttamisesta yleiseen asumistukeen eduskunnalle vielä tänä syksyllä, jotta lainmuutokset voisivat tulla voimaan ensi vuoden alusta. Lakiluonnoksen lausuntoaika loppui viime viikolla. 

Sipilän hallitus kasvattaa köyhien vanhusten, sairaiden ja vammaisten määrää täysin piittaamatta seurauksista ja inhimillisistä kärsimyksistä. Keskustavetoiselta hallitukselta en sentään tätä olisi odottanut. Köyhillä ei ole Sipilän, Stubbin ja Soinin hallituksessa yhtään puolustajaa.

27 000 uutta köyhää on paljon. Luulisi hävettävän.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.