Parasta politiikkaa hiv-tartuntojen ennaltaehkäisemiseksi?

Tiistaina 1.12. vietettiin jälleen vuosittaista Maailman aids-päivää teemalla Miksi hiv vielä tarttuu? Suomessa on tällä hetkellä noin 4000 hiv-positiivista, joista 20 % ei tiedä tartunnastaan. Säännöllinen hiv-lääkitys alentaa tartuntariskin nollaan, jolloin hiv ei enää tartu seksikontaktissa tai äidiltä lapselle raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana.

Kiersin muutama vuosi sitten puolen vuoden aikana kaikki Helsingin mielenterveys- ja päihdepalvelut. Itäkeskuksen Vinkissä, A-klinikkasäätiön ylläpitämässä matalan kynnyksen terveys- ja sosiaalineuvontapisteessä käydessäni minulle jäi mieleen yhden työntekijän neuvo: Jos haluat parantaa päihdeongelmaisten asemaa, puolusta hyvinvointipalveluja.

Matalan kynnyksen palvelujen merkitys hiv:n ennaltaehkäisyssä on keskeinen. Suomen malli on kansainvälisesti vertailukelpoinen ja menestyksekäs.

Kun ensimmäinen hiv-epidemia puhkesi ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa vuosina 1996–97, siitä seurasi 80 tartuntaa vuonna 1999 ja näytti siltä, että ongelma karkaa käsistä. Kiitos A-klinikkasäätiön ja muiden järjestöjen, jotka toivat meille mallin neulanvaihtopisteistä, Suomessa toimii 38 matalan kynnyksen terveysneuvontapistettä, ja ne tavoittavat noin 60 % ruiskuhuumeiden käyttäjistä. Niistä saa paitsi puhtaita ruiskuja, myös neuvontaa ja rokotuksia.

Neulojen vaihtokäyrä on käänteisessä suhteessa hiv-tartuntojen määrään. Viro on hyvä vertailumaa, koska epidemia alkoi siellä samoihin aikoihin. Vuonna 2001 Virossa paljastui 1100 tartuntaa, Suomessa enää parikymmentä. Nykyään Suomessa todetaan tartuntoja ruiskuhuumeiden käyttäjien parissa alle 10 vuodessa.
 
Vuonna 2013 neuvontapisteissä kävi 10 687 asiakasta, käyntejä oli yhteensä 67 419 ja pistovälineitä vaihdettiin 3.8 miljoonaa (yli 100 % palautuu, koska ruiskuja myös ostetaan apteekeista).

Matalan kynnyksen terveysneuvontapalvelujen kustannuksiksi arvioitiin vuonna 2005 noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosikustannus asiakasta kohti on noin 670 e. Kun sitä vertaa hiv-infektion kustannuksiin, pelkät lääkekulut hoidosta ovat jopa 10 000 e vuodessa. Ei siis pitäisi jäädä epäselväksi, miksi on kustannustehokasta satsata ennaltaehkäisyyn. 
 
Kun pohditaan, mitkä toimenpiteet parhaiten ehkäisevät hiv-tartuntojen leviämistä, ensi sijalla on asiallinen tiedotus koko palveluverkon läpi neuvolasta lähtien. Tietoa pitää saada ilman että sitä pitää ryhtyä kaivamaan.

Mitä enemmän politiikassa joudutaan puhumaan korvaavista palveluista – autetaan ihmisiä kun asiat on jo pielessä – sitä enemmän on menty vikasuuntaan. Helsinkiläisenä valtuutettuna olen pahoillani siitä, että palvelut joita ihmiset oppivat käyttämään, eivät ole jatkuvia. Palvelujen jatkuvuutta ei pitäisi syödä jatkuvalla kilpailuttamisella.

Ihmisoikeuksien takaaminen tarkoittaa myös ihmisarvoista kohtelua. Käydessäni Vinkissä minulle jäi mieleen työntekijän lausahdus: ”Meidän asiakkaat joutuvat usein kohtaamaan sitä, että heitä ei arvosteta ihmisinä. Tänne tullessaan he voivat luottaa siihen, että heitä kohdellaan asiallisesti ja että he saavat tarvitsemansa palvelut.”

Hiv-tartunta koskettaa haavoittuvia ihmisryhmiä. Syrjäytyminen ja päihteidenkäyttö ovat riskitekijöitä.  Suomessa on siis vältettävä politiikkaa, joka kasvattaa terveyseroja ja lisää köyhyyttä.

Vaikka aids ei enää nykyään ole tappava vaan krooninen sairaus, joka pystytään pitämään kurissa lääkkeillä, siihen liittyy edelleen stigma. Tiedotusvälineiden ja myös poliitikkojen on syytä terästäytyä tässä suhteessa: media ei saa aiheuttaa sellaisia ennakkoluuloja tai -asenteita jotka lisäävät stigmaa ja estävät ihmisiä hakeutumasta testeihin tai hoitoon.

Ihmisoikeudet eivät saisi unohtua kovan säästöpolitiikan aikoina. On varmistettava, että yhteiskunnassamme huolehditaan myös niistä ihmisistä, joiden oikeudet ovat meidän vahvempien vastuulla.

Köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuminen, ihmisten tasavertaisuus ja suvaitsevaisuus sekä laadukkaat, kaikkien saatavilla olevat terveyspalvelut ovat parasta politiikkaa myös hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyn ja tartunnan nopean toteamisen sekä hoitoon pääsyn kannalta. 

Tätä kirjoittaessa kävin tarkistamassa Vinkin nettisivut ja löysin sieltä seuraavan murheellisen tiedon:
Helsingin Vinkkien toiminta on päättynyt 29.10.2015. Kiitämme asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.