Kirjoitukset

Kokoomuksen ministeri Mykkäsen vastaisku osuu tiedostavaan kansalaiseen

Helsingin Sanomat julkaisi tänään kesäkuussa nimitetyn ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (Kok.) haastattelun. Jutun kärkeen on nostettu Mykkäsen huoli kasvaneesta vapaakauppapolitiikan vastustuksesta kansalaisten keskuudessa.
Haastattelusta saa sen vaikutelman, että Mykkänen niputtaisi TTIP:n ja CETA:n vastustuksen Brexitin ja ”trumpismin” kanssa. Siinä hän tekee virheen.

Mykkänen sivuuttaa ne hyvin perustellut huolenaiheet, miksi ihmiset eri EU-maissa ovat nousseet kritisoimaan ja vastustamaan vapaakauppasopimuksia Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Tämän huolen sivuuttaminen ei mitenkään vahvista uskoa EU:n kauppapolitiikkaan tai EU:hun.

Olemme Mykkäsen kanssa varmasti samaa mieltä siitä, että Britannian päätöstä äänestää kyllä EU-erolle pohjustettiin populismilla, pelottelulla ja valheilla. Suomen kauppapolitiikasta vastaavan ministerin ei kuitenkaan ole viisasta sivuuttaa kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, perusoikeusoppineiden ja lukemattomien muiden tahojen TTIP- ja CETA-sopimuksista esittämää kritiikkiä. Jos hän näin tekee, hän sortuu samanlaiseen yksioikoisuuteen ja pelotteluun kuin monet Brexitiä ajaneet tahot.

On totta, että vapaakauppa on pienen Suomen etu, mutta pienen Suomen etu ei ole se, jos TTIP heikentää mahdollisuuksiamme pitää kiinni esimerkiksi laadukkaasta ympäristölainsäädännöstä tai kuluttajien suojasta.

EU:n kautta on mahdollista ajaa nykyistä reilumpaa kauppapolitiikkaa, mutta se edellyttää markkinoiden ja globalisaation poliittista hallintaa. Tähän kansalaisjärjestöjen kritiikki epädemokraattista vapaakauppasopimusta vastaan on nimenomaan tähdännyt. Erityisesti on kannettu huolta kauppasopimuksen vaikutuksista ympäristöön, ruokaturvaan ja kuluttajansuojaan sekä siihen, että kansainväliset kauppasopimukset voisivat kävellä kansallisen lainsäädännön ja oikeuslaitoksen yli.

Kansalaiset ovat olleet aivan oikeassa vaatiessaan, että mahdollisuus pitää kansallisella tasolla kiinni esimerkiksi laadukkaasta ympäristölainsäädännöstä ja julkisista sosiaali- ja terveydenhoitopalveluista varmasti säilyy. Kaduille lähteneet kansalaiset ovat vaatineet, että neuvottelu vapaakauppasopimusten sisällöstä avataan kansalaisille, ja että sopimusten sisältö palvelee myös kansalaisten, työntekijöiden ja ympäristön etua eikä pelaa vain harvojen kansainvälisten suuryritysten pussiin. Kansalaiset ovat vaatineet, etteivät sopimukset saa vaarantaa mahdollisuuttamme kehittää kansallista lainsäädöntöä, vaikka se riskeeraisi yritysten mahdollisuuden tehdä voittoa. Yritysten investointisuoja, mahdollisuus riitauttaa kansallisen tason uudet lait, on syystä koettu erityisen ongelmallisena ja kiistanalaisena. Miksi ulkomaisilla kaivosyhtiöillä pitäisi olla mahdollisuus kiristää Suomea oikeujutuilla?

Hesarin mukaan ministeri Mykkänen ”masinoi vapaakaupan vastaiskua”. Haluaisinkin tietää, mitä tämä tarkoittaa: onko ministerin tarkoituksena sivuuttaa kansalaisten aiheellinen kritiikki Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa solmittaviin vapaakauppasopimuksiin, vai ottaa huoli vakavasti ja valmistella vapaakauppasopimus, joka aidosti turvaa mahdollisuutemme suojella kansalaisten terveyttä ja puhdasta suomalaista luontoa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.