Kirjoitukset

Koulutuksen tasa-arvosta on pidettävä kiinni

Hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa ensi vuoden alusta alkaen. 

Käytännössä leikkaukset tarkoittavat noin 18 000 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkaa vähemmän kuin nyt, mikä on kolmannes nuorisoikäluokan aloituspaikoista. Aikuisopetuksen aloituspaikoista lähtisi puolet. Tuhannet opettajat pelkäävät työpaikkojensa puolesta.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset tarkoittavat, että kunnissa joudutaan kasvattamaan opetusryhmiä ja karsimaan lähiopetusta. Eniten opetuksen heikentämisestä kärsivät opiskelijat, jotka tarvitsisivat tukea opinnoissa pärjäämiseen. Samaan aikaan joka viides suomalainen alle 26-vuotias nuori mies on jo nyt ilman toisen asteen tutkintoa.

Hallitus syventää yhteiskunnan kahtiajakoa ja heittää lupauksen nuorten koulutustakuusta romukoppaan. Istuva hallitus on pudottanut nuorten yhteiskuntatakuun määrärahat 60 miljoonasta eurosta 3 miljoonaan euroon. Kuitenkin opetusministeri Grahn-Laasonen kieltää, että mammuttimaiset leikkaukset vaikuttaisivat mitenkään heikentävästi opetukseen. Hallituksen retoriikan mukaan säästöjä voidaan hakea monia ”reittejä” hyödyntäen, säästämällä esimerkiksi ”seinistä”.

Aivan kuin ei ymmärrettäisi, mitä toisen asteen oppilaitosten sulkeminen tarkoittaa: etenkään suurten kaupunkien ulkopuolella opiskelupaikkaa ei enää oman paikkakunnan läheltäkään löydy. Eriarvoisuus kasvaa ja koulutuksen alueellinen tasa-arvo heikkenee. Iso osa nuorista syrjäytetään koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnasta.

Olen tänä syksynä vieraillut useassa ammattioppilaitoksessa ympäri Suomen. Esimerkiksi Kouvolassa ensi kevään yhteishaussa 250 nuorta ja noin 60 aikuisopiskelijaa uhkaa jäädä ilman opiskelupaikkaa. Se vastaa yläkoulun verran nuoria ilman toisen asteen ammatillista jatko-opintomahdollisuutta omalla asuinseudullaan. Lukiopaikkoja lisäämällä näitä keskiarvon takia kilpailussa hävinneitä nuoria ei pelasteta.

Ammatillisen osaamisen lasku ja osaavan työvoiman tietoinen vähentäminen heikentää myös työllisyyttä ja mahdollisuuksiamme sukeltaa ulos talouden taantumasta. Palkittu suomalainen taloustieteen nobelisti professori Bengt Holmström on todennut, että istuvan hallituksen valtavat koulutusleikkaukset syövät erityisesti nuorten tulevaisuuden edellytyksiä. Niin ne tekevät, eikä hallituksen tyhjä retoriikka uudistuksista tätä tosiasiaa muuksi muuta.

Suomea on pitkään voinut pitää koulutuksellisen tasa-arvon mallimaana. Hallitus on romuttamassa tämän tietoisesti. Sivistykseen ja osaamiseen investoiminen tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin, kun taas syrjäytymisen kustannukset ovat yhteiskunnalle miljoonia euroja. Yhdestä opinnoista ja työelämästä syrjäytetystä hukatusta nuoresta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat elinkaaren aikana noin miljoona euroa.

Hallituksen pitää kääntää politiikan suunta kun se on vielä mahdollista. Tässä ajassa erityisesti nuoret tarvitsevat toivoa ja uskoa tulevaisuuteen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.