Kirjoitukset

Nuorten hyvinvoinnin pohja rakennetaan koulutukseen panostamalla, köyhyyden poistamisella ja toimivilla mielenterveyspalveluilla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tällä viikolla laajan seurantatutkimuksen vuonna 1997 syntyneistä suomalaisista. Parikymppiset suomalaiset kärsivät mielenterveyden ongelmista enemmän kuin nykyiset kolmikymppiset. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut. Kuilu paremmin ja heikommin pärjäävien välillä kasvaa.

Seurantatutkimuksessa havaittiin, että vanhempien elinolosuhteilla ja terveydellä on paljon vaikutusta lasten hyvinvointiin. Vaikeuksia nuoren elämään ennustavat perheolosuhteiden lisäksi vanhempien matala koulutus, mielenterveysongelmat sekä pitkään jatkunut köyhyys. Näihin juurisyihin tulisi puuttua, jotta kukaan ei putoaisi.

Tarvitaan koulutuksen saavutettavuuden lisäämistä: aidosti maksuton toinen aste ja varhaiskasvatus. Palautetaan subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus.

Perusturvan tasoa tulee korottaa köyhyyden poistamiseksi. Sipilän hallituksen leikkaukset ovat osuneet erityisen kipeästi pienituloisiin, perusturvan varassa eläviin ja lapsiperheisiin. Myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on useaan otteeseen antanut Suomelle moitteet sosiaaliturvan vähimmäisetuuksien liian pienestä tasosta. Lapsiperheköyhyyden vähentämisen ja lasten luokkayhteiskunnan torjumisen tulisi olla keskeinen yhteiskunnallinen tavoite kaikilla politiikan alueilla.

Vanhempien mielenterveysongelmilla on myös merkittävä vaikutus nuorten pahoinvointiin. Terveyskeskuksissa tai kouluissa ei ole nykyisin riittävästi mielenterveyden palveluita ja matalan kynnyksen tukea. Erikoissairaanhoidon psykiatrinen hoito on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, mikä viestii siitä, etteivät mielenterveyden peruspalvelut ole kunnossa.

Mielenterveyspalveluiden näkökulmasta on myös todella huolestuttavaa, että eduskunnan käsittelyssä on sote-uudistus, jossa kaikilla sote-keskuksella ei olisi velvollisuutta tarjota mielenterveyden palveluita.

Tukea tarvittaisiin enemmän varhaiseen vaiheeseen, millä on kauaskantoisia vaikutuksia. Jätin eduskunnassa ensi vuoden budjettiin talousarvioaloitteen koulupsykologien lisäämisestä sekä psykologien saamisesta jo varhaiskasvatukseen. Näillä toimilla apua ja tukea tuotaisiin suoraan kasvuympäristöihin.

THL:n tutkimus on päättäjille arvokas aineisto. Nyt tarvitaan toimia. Vihreiden vaihtoehtobudjetti panostaa tasa-arvoiseen koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä köyhyyden torjuntaan. Vaihtoehtoja on, ja niitä tarvitaan – ettei ketään jätettäisi.