Onko hallitus tietoinen aikomuksestaan leikata miljoonia sote-järjestöiltä, kulttuurista ja tutkimuksesta?

Tiedote  15.11.2018

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on huolissaan hallituksen esittämän uuden arpajaislain vaikutuksista muun muassa tieteen, kulttuurin ja sote-järjestöjen rahoitukseen.

Uusi arpajaislaki tähtää rahapelaamisen vähentymiseen, minkä seurauksena rahapelitoiminnan tuotonjako eli niin kutsutut veikkausvoittovarat tulevat vähenemään. Lakiesityksessä ei kuitenkaan huomioida, miten tuottojen väheneminen korvattaisiin edunsaajille. Tämä on huolestuttavaa, sillä rahapelaamisen tuotoilla rahoitetaan tietyin lain määrittämin prosenttiosuuksin tiedettä, taidetta, urheilua sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotyötä. Osin kyse on jopa lakisääteisistä palveluista.

– Kannatan lämpimästi, että rahapelaamista rajoitetaan, ja siitä aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja vähennetään. Hallituksen tulisi kuitenkin ottaa kantaa siihen, miten veikkausvoittovarojen pienenemisestä johtuva resurssien väheneminen korvataan aloille, joiden rahoitus tulisi vähentymään. Arpajaislain muutoksia on valmisteltava uudelleen eri ministeriöiden yhteistyöllä. Muuten sisäministeriön valmisteleman lain seurauksena muun muassa kulttuuri, nuorisotyö ja hyvinvointia edistävät järjestöt joutuvat uudistuksen maksajiksi. Niiden työ on yhteiskunnallisesti arvokasta ja merkityksellistä. Hallituksen tulisi kantaa vastuunsa ja kertoa, miten se kompensoi voitonjaon pienentymisen, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan avustusten määrä vähenisi vuonna 2022 noin 2–17 prosenttia. Arvio on laaja, sillä lopputulokseen vaikuttaa, mitä rahapelaamisen rajoituksia otettaisiin lopulta käyttöön.

Vuonna 2017 Veikkaus Oy tilitti valtiolle tuottoa hieman yli miljardi euroa, joten voitonjaon nykytasolla avustusten arvioitu 2-17 prosentin vähennys tarkoittaisi vähimmilläänkin 20 miljoonan euron, mutta enimmillään jopa 170 miljoonan euron leikkausta.

– Rahapelaamisen tuotoilla tuetaan muun muassa ehkäisevää päihdetyötä, ensi- ja turvakotitoimintaa, erityisryhmien asumista, omaishoitoperheiden jaksamista ja sotaveteraanijärjestöjä. Onko perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko tietoinen, miten uudistus tulisi vaikuttamaan sote-järjestöihin, joiden toiminta rahoitetaan nyt suureksi osaksi rahapelitoiminnan tuotoilla? Kyse on hyvin vakiintuneista, osin lakisääteisistä palveluista, Alanko-Kahiluoto kysyy.

– Tuotoilla tuetaan niin ikään teattereita ja elokuvia, kulttuuritapahtumia, liikuntapaikkojen rakentamista, nuorisotyötä, Suomen Akatemiaa sekä tutkimusinstituutteja ja -laitoksia. Miten kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho vastaa toimijoiden huoleen siitä, mitä leikkaus käytännössä tarkoittaa kulttuurin, tieteen ja urheilun aloille? Esimerkiksi taiteen ja kulttuurin valtionrahoituksesta rahapelitoiminnan voittovarojen osuus on yli puolet, Alanko-Kahiluoto kysyy.

Alanko-Kahiluoto peräänkuuluttaa poikkihallinnollista lainvalmistelua.

– Arpajaislain valmistelussa ei selvästikään ole ollut opetus- ja kulttuuriministeriön tai sosiaali- ja terveysministeriön edustajia tai edunsaajia mukana. On huonoa lainsäädäntöprosessi, jos vaikutusarviointeja ei tehdä eikä vasen käsi tiedä mitä oikea käsi tekee, Alanko-Kahiluoto toteaa.

Alanko-Kahiluoto teki jo lain valmisteluvaiheessa hallitukselle kirjallisen kysymyksen arpajaislain uudistamisen vaikutuksista rahapelituoton edunsaajille.

– On erittäin perusteltua ja tarpeellista, että lainsäädännöllä pyritään vähentämään rahapelihaittoja. Suomessa ongelmapelaaminen kasaantuu etenkin pienituloisille ihmisille. Mielestäni on ongelmallista, että merkittävä osa yhteiskunnan kannalta tärkeistä hyvinvointipalveluista rahoitetaan rahapelien tuotolla eikä suoraan valtion budjetista, Alanko-Kahiluoto toteaa.

Hallituksen esitys uudeksi arpajaislaiksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

 

Lisätietoja:
Outi Alanko-Kahiluoto
puh. 050 512 1727

Linkki kirjalliseen kysymykseen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_364+2018.aspx