Kirjoitukset

Ettei ketään jätettäisi – Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon koko opintopolulla


Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto esittää seitsemää toimenpidettä, joilla taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle toimivammat mielenterveyspalvelut.

Lasten ja nuorten mielenterveyden oireilu on kasvanut huolestuttavasti. Mielenterveyspalvelut ovat aliresursoituja, eivätkä palvelut aina ole helposti saatavilla. Mitä aiemmin apua ja tukea on saatavilla, sitä paremmin ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa ajoissa.Lapsiin ja nuoriin kohdistuvalla työllä ehkäistään tehokkaasti nuorten mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä.

Suomi on loistanut Pisa-testeissä, mutta lapsen ja nuoren hyvinvointi kokonaisuutena on asia, johon tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä oli suhteellisesti laskettuna kaksi kertaa enemmän 16–24-vuotiaita kuin 2000-luvun alussa.

Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä: tutkimusten mukaan jopa 20–25 % nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisimpia terveysongelmia nuorilla aikuisilla.

Kaikenlaisista perheistä ja taustoista tulevat lapset ja nuoret voivat tarvita tukea ja ammattilaisen apua. Tuen lasten ja nuorten elämässä tulee olla katkeamatonta. Jos lapsi tai nuori oireilee, ammattilaisen avun ja tuen tulee olla helposti saatavilla. Siksi juuri koulu on paikka, jossa apu ja tuki olisivat luontevimmin saatavilla. Luukulta toiselle lähettäminen ei palvele ketään.

Lasten ja nuorten elämässä voi olla oppimisvaikeuksia ja vaikeita tilanteita. Kasvamiseen liittyy paljon hämmentävää ja pelottavia asioita, joista ei aina uskalleta kertoa vanhemmille. Siksi on niin olennaista, että lapsen ja nuoren mukana kulkee koko koulupolun ajan tuki.

Lapsen ja perheen tuen tarpeiden täyttämisellä mahdollisimman varhain on kauaskantoisia vaikutuksia. Lasten hyvinvoinnin kannalta parasta olisi, kun apua ja tukea tuotaisiin suoraan kasvuympäristöihin.

Sijoitus mielenterveyden edistämiseen kouluissa palautuu tutkimusten mukaan takaisin noin viisinkertaisena. Jokainen nuori, joka saadaan käännettyä syrjäytymiskehityksestä myönteiselle uralle, on voitto niin nuorelle itselleen kuin yhteiskunnalle.


Toimenpide-ehdotukset

1. Varhainen puuttuminen on tehokkainta

Monet oppimisen ja käyttäytymisen häiriöistä voidaan huomata jo varhain, ja niihin puuttuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tuloksellista.

Nykyinen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki takaa psykologi- ja kuraattoripalvelut esiopetuksesta alkaen aina toisen asteen oppilaitoksiin saakka. Oikeuden psykologipalveluihin tulisi koskea myös varhaiskasvatusta. Se tukisi varhaiskasvatuksessa olevia lapsia ja heidän perheitään.

Psykologi osana varhaiskasvatuksen ammattilaisten joukkoa tukisi myös muun varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista ja jaksamista, mikä lisäisi omalta osaltaan varhaiskasvatuksen laatua. Tämä turvataan varhaiskasvatuslain muutoksella ja riittävillä resursseilla.

  • Muutetaan varhaiskasvatuslakia niin, että varhaiskasvatukseen tulisi psykologeja erityisopettajien rinnalle.
  • Varataan kunnille resursseja psykologien palkkaukseen. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa olisi keskimääräin yksi varhaiskasvatuksen psykologin vakanssi.


2. Riittävästi koulupsykologeja


Koulupsykologit, -kuraattorit ja terveydenhoitajat ovat oppilashuollon ydin. He auttavat muun muassa lasten ja nuorten huolissa, koulunkäynnin vaikeuksissa sekä oppimisvaikeuksien havaitsemisessa.

Koulupsykologien tehtäviin ja osaamiseen kuuluvat muun muassa lasten, nuorten ja perheiden vastaanottotyö sekä opettajien konsultointi oppimisvaikeuksiin, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyen. Lisäksi koulupsykologit suunnittelevat ja kehittävät hyvinvoinnin edistämistä koko kouluyhteisön tasolla.

Lakiin tulisi määritellä asiantuntijasuositusten perusteella sopiva koulupsykologimitoitus psykologien määrästä oppilasmäärää kohden ja tukea lisärahoituksella kuntia toteutuksessa. Jotta koulupsykologien määrä saataisiin oppilashuoltolain edellyttämälle tasolle, tarvittaisiin noin 500 psykologia lisää. Tämä auttaisi myös opettajia – keskittymään paremmin työnsä ytimeen.

  • Lisätään resursseja varhaiskasvatuksen psykologien ja koulupsykologien osalta.
  • Kouluihin tulisi tehdä sitova suositus oppilashuoltohenkilökunnan määrästä.

3. Tukea toiselle asteelle

Ammatilliseen koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, joka on vähentänyt kontaktiopetuksen määrää. Nuorilla on entistä vähemmän kehitystä tukevia aikuisia elämässään. Myös päihteiden käyttö ja opintojen keskeyttäminen ovat ongelmia, jotka luovat nuorille syrjäytymisriskiä.

Opiskelijahuoltopalveluiden saatavuuden puutteet toisella asteella ja erityisesti ammatillisessa koulutuksessa tulisi ottaa vakavasti ja korjata mahdolliset puutteet. Myös toisen asteen opettajille olisi tärkeää, että nuoria ohjaamassa olisi eri alojen ammattilaisia.

  • Saatetaan opiskelija- ja oppilashuoltolaissa säädetyt opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut lain edellyttämälle tasolle myös toisen asteen oppilaitoksissa.



4. Korkeakouluopiskelijoille sujuvat hoitopolut

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan opiskelijoiden psyykkinen oireilu ja varsinkin stressin kokeminen on lisääntynyt. Samaan aikaan opintorahan heikennykset ja opintoaikojen rajaukset ovat luoneet epävarmuutta opiskelijoiden elämään.

Korkeakouluopiskelijoille tulee saada sujuva pääsy mielenterveyspalveluihin. Myöskään asiakasmaksut eivät saa muodostua vähävaraisilla nuorilla ja opiskelijoilla hoitoon pääsyn esteeksi.

  • Tehdään kokeilu maksuttomasta kuntoutuspsykoterapiasta alle 29-vuotiaille. Myös terapiatakuu hyödyttäisi nuoria.
  • Kehitetään opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalveluita, erityisesti matalan kynnyksen lyhyitä hoitojaksoja. Taataan YTHS:n riittävät palvelut ja luodaan sujuvat hoitopolut opiskeluterveydenhuollon ja muiden sote-palveluiden välille.
  • Tehdään korkeakouluihin suositus opintopsykologien määrästä.

5. Mielenterveyspalvelut kuuluvat myös turvapaikanhakijoille


Turvapaikanhakijalapset ovat monella tavalla haavoittuvassa asemassa. Vastaanottokeskuksissa asuvilla lapsilla ja heidän ympärillään elävillä aikuisilla on usein kuormittavasta taustasta johtuvia traumaattisia kokemuksia. Monet lapset ovat itse kokeneet tai joutuneet todistamaan väkivaltaa, ja koko turvapaikkaprosessi voi olla lapselle erittäin kuormittava.

Itsemurhat ja itsetuhoisuus ovat vastaanottokeskuksissa lisääntyneet, ja turvapaikkaprosessit ovat lainsäädäntömuutosten vuoksi pidentyneet ja vaikeutuneet. Turvapaikanhakijoiden itsetuhoisuus ja itsemurhat ovat viime vuosina selvästi kasvaneet.

Moni turvapaikkaa hakeva lapsi tarvitsisi terapiaa ja perheet lastensuojelun tukitoimia, ja esimerkiksi Lääkäriliitto on muistuttanut, että turvapaikanhakijalapsilla on oikeus samantasoisiin terveyspalveluihin kuin muilla lapsilla.

  • Turvapaikanhakijoiden avun tarpeen tunnistamista ja tukemista tulee vahvistaa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat esimerkiksi kidutuksen ja ihmiskaupan uhreiksi joutuneet turvapaikanhakijat sekä lapset.

6. Matalan kynnyksen tuki muistettava myös sote-palveluita uudistaessa

Sote-uudistus uhkaa romuttaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöjen rahoituksen. Järjestöt vastaavat Suomessa myös monista mielenterveyden edistämisen palveluista, jotka tukevat myös erityisesti nuoria. Näitä ovat esimerkiksi eri asioissa auttavat puhelimet sekä tyttöjen ja poikien talot.

  • Huolehditaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien järjestöjen rahoituksesta.

7. Terapiatakuu

Terapiatakuu hyödyttäisi myös lapsia ja nuoria.

Vahvistetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita myös perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve tulee arvioida heti kansalaisen hakeutuessa psyykkisistä syistä vastaanotolle, ja mielenterveystyön ammattilaisen arvioon pohjaava tarpeen mukainen psykososiaalinen hoito tulee aloittaa kuukauden sisällä.

  • Siirretään mielenterveystyön painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisempaan vaiheeseen täydentämällä perusterveydenhuoltoa moniammatillisella mielenterveystyön asiantuntijuudella.
  • Lisätään psykologit lakisääteisesti osaksi terveyskeskusten/sote-keskusten henkilöstöä.
  • Taataan lakisääteisesti lyhyiden psykososiaalisten hoitojen saatavuus osana perusterveydenhuollon palveluvalikoimaa.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto
puh. 0505121727