Suomi tarvitsee tiedeministerin

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas/hallitus

11.3.2019

Suomen kasvun ja hyvinvoinnin edellytykset ovat jatkossakin koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Kevään hallitusneuvotteluissa tulee ennakkoluulottomasti tarkastella eri ministeriöiden organisaatiorakenteita ja toimialoja sekä ministerien toimenkuvia.

Valtioneuvostoon tulee saada tiedeministeri, jonka avulla voidaan vahvistaa tieteellistä tutkimusta ja innovaatiotoimintaa koskevan valmistelun ja päätöksenteon koordinointia. Nykyjärjestelmän haasteet koskevat korkeakouluja, innovaatiotoimintaa ja valtion tutkimuslaitoksia, joita koskeva hallinto hajautuu useille eri hallinnonaloille. Niin perustutkimuksella kuin soveltavallakin tutkimuksella on elimellinen yhteys korkeimpaan opetukseen, joten niitä koskeva valmistelu tulee olla saman ministerin vastuulla. Tiedeministerillä tulee olla koordinointivastuu ja siihen tarvittavat resurssit eri hallinnonaloilla harjoitettavaan tutkimukseen yli ministeriöiden toimialojen.

Tutkimus ja osaaminen todellisiksi painopisteiksi hallitusohjelmassa

Hallitusohjelman keskeisimpiä tavoitteita tulee olla tasapainoinen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan resurssien vahvistaminen pitkään jatkuneiden leikkausten jälkeen. Myös päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen resurssit tulee turvata, jotta päätöksenteossa voidaan reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin tutkitun tiedon pohjalta.

Tutkimustieto kiinteäksi osaksi lainsäädännön valmistelua ja päätöksentekoa

Jokaiseen ministeriöön tulee nimetä tutkimusjohtaja koordinoimaan ministeriön alaan kuuluvaa tutkimustoimintaa. Asiantuntijoiden ja tutkimustiedon käyttö tulee olla kiinteä osa koko lainsäädäntöprosessia alusta alkaen. Myös tutkijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden vuorovaikutusta tulee vahvistaa. Korkeakoulujen ja tutkijoiden resursoinnissa ja arvioinnissa tulee korostaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen roolia. Viestinnän perustaitojen tulee olla systemaattinen osa tutkijoiden koulutusta.

Vaikuttavuusarvioinnit kiinteäksi osaksi lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa

Ministeriöille tulee taata riittävät resurssit, jotta kattavat vaikuttavuusarvioinnit saadaan säännönmukaiseksi osaksi lainsäädännön valmistelua. Vaikuttavuusarvioinnissa ei riitä lakiesitysten taloudellisten ja viranomaistoimintaan kohdistuvien vaikutusten arviointi, vaan myös ympäristöön ja yhteiskuntaan, kuten eri väestöryhmiin, sukupuoliin ja alueisiin kohdistuvat vaikutukset on kartoitettava. Lakien voimaantulon jälkeen niiden aineellisia ja aineettomia vaikutuksia on seurattava: saavutettiinko lainsäädännöllä sille asetetut tavoitteet vai aiheutettiinko sillä ei-toivottuja vaikutuksia.

Parlamentaariset komiteat takaisin

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) on konkreettisesti osoittanut, että laaja-alaiset yhteiskunnalliset uudistukset eivät valmistu yhden vaalikauden aikana. Hallituspohjan vaihtuminen voi pysäyttää uudistushankkeen ja johtaa valmistelun aloittamiseen uudelta pohjalta. Ensi vaalikaudella suurin reformitarve koskee sosiaaliturvaa. Jotta suurten yhteiskunnallisten reformien valmistelu olisi pitkäjänteistä, ne tulee valmistella parlamentaarisissa komiteoissa, jotka kuulevat laajasti asiantuntijoita, sidosryhmiä ja kansalaisryhmiä.

Lisätietoja:

puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, puh. 050 512 2380

varapuheenjohtaja, professori Ilkka Ruostetsaari, puh. 050 318 6031

Tutkas on vuodesta 1970 toiminut seura, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset kansanedustajien ja tutkijoiden väliselle yhteydelle ja tiedonvaihdolle sekä edistää tiedettä koskevaa päätöksentekoa. Seuran jäseninä on pääasiassa aktiivisia tutkijoita ja kansanedustajia. Seuran puheenjohtaja on kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja varapuheenjohtaja professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.