Kirjoitukset

Kulttuurialan merkitys taloudelle otettava viimein vakavasti

Kulttuuriala työllistää Suomessa yli 100 000 ihmistä. Koko talouden arvonlisäyksestä kulttuurin toimialan arvonlisäysosuus on 3,4 prosenttia. Vertailun vuoksi: turveala työllistää Suomessa vain muutamia tuhansia ihmisiä.

Kulttuuri- ja luovat alat ovat Suomessa merkittävä työllistäjä ja osa kansantaloutta. Tilastokeskuksen mukaan kulttuurin alat työllistävät Suomessa yli 100 000 ja Euroopan tasolla yli 7,6 miljoonaa ihmistä. Toimiala myös kasvaa Euroopassa keskimääräistä nopeammin ja alan toimijoista keskimääräistä huomattavasti suurempi osa työskentelee yrittäjinä.

Paljon puhuttu turveala sen sijaan työllistää Suomessa noin 4000 ihmistä.

Koronavirus ja siitä seuranneet rajoitukset ovat romahduttaneet monen alalla työskentelevän elinkeinon. Kulttuuriala tarvitsee tukea enemmän kuin koskaan, jotta sen toimintaedellytykset tulevaisuudessa voidaan turvata. Luovan alan tukeminen nyt ei ole pelkkä valtion menoerä, vaan todellinen investointi työllisyyteen, Suomen hyvinvointiin ja maan tulevaisuuteen.

Suomessa ei perinteisesti ole osattu nähdä, että taloutta voi kasvattaa kulttuurin ja luovien alojen kautta. Valtion tukia kannattaisi kuitenkin kohdistaa paljon enemmän luovien alojen kaltaisille aloille, joiden kasvupotentiaali on lupaava ja jotka ovat kiinteä osa kestävää tulevaisuutta, ja vähemmän menneisyyden aloille, joiden ohi aika on ajanut jo kauan sitten.

Konsulttiyhtiö EY:n laatimassa tutkimuksessa suositellaan kulttuurialan elvyttämiseksi kolmea toimenpidettä, joita myös kulttuurialojen ammattijärjestöt Suomessa ovat pitäneet esillä.

Ensinnäkin kulttuurialan rahoitustilanne on korjattava. Tässä keskeisessä roolissa ovat hallituksen tukipaketit kulttuuri- ja tapahtuma-alalle sekä luovan talouden tukemisen EU:n elpymisvälineen kautta. Toiseksi, kulttuuria on hyödynnettävä koko yhteiskunnan kehityksen kiihdyttäjänä. Kulttuurin tuoma lisäarvo esimerkiksi matkailualalle on tunnistettava, ja kulttuurin tutkimukseen on varattava nykyistä huomattavasti enemmän resursseja. Lisäksi kulttuuriala on otettava vakavasti myös työ- ja elinkeinoministeriössä – luovan alan tukeminen ei ole ainoastaan opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä.

Ja kolmanneksi, luovan talouden toimintaedellytyksiä on parannettava lainsäädännön keinoin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sosiaaliturvaa on uudistettava huomioimaan epätyypilliset työn tekemisen muodot, kuten itsensätyöllistäminen ja sukkulointi yrittämisen ja työsuhteiden välillä, sekä apuarahat. Eläkevakuutusjärjestelmää on kehitettävä vastaamaan itsensätyöllistäjien tarpeita. Freelancereiden mahdollisuuksia kollektiiviseen neuvotteluun on parannettava. Arpajaislain muutokset aiheuttamat menetykset kulttuurialalle on korvattava valtion budjettivaroista. Työsuhteen ja yrittämisen välistä rajaa on selkeytettävä, ja työlainsäädäntöä on muutettava niin, että myös työsuhteen kaltaisissa oloissa työtä tekevät ovat työsuhteen suojan piirissä.

Kulttuuriala on keskeinen osa taloutta ja merkittävä työllistäjä Suomessa. Lisäksi sillä on kaikki edellytykset kasvaa tulevaisuudessa vieläkin suuremmaksi, kun sitä nyt tuetaan oikein. Kulttuuri, jos mikä, on ala, johon Suomen kannattaa investoida.

 

Blogi on julkaistu alun perin Verkkouutisissa 29.4.2021.