Mitä olen kansanedustajana tehnyt taiteen ja kulttuurin hyväksi

Olin vastikää keskustelemassa Ylen ”Kultakuume” -ohjelmassa kulttuurin merkityksestä. Täältä voit kuunnella haastattelun (haastatteluni alkaa kohdasta 36:54:00).

Olen kirjoittanut eduskuntavaaleihin Kulttuurimanifestin, sillä mielestäni kaikkina aikoina on tuettava myös taidetta ja kulttuuria.

Vastasin maaliskuussa 2015 Muusikot-lehden vaalikyselyyn.

Eduskuntakausi 2011-2015

Kuluneella eduskuntakaudella olin sivistysvaliokunnan jäsen vuodet 2011-14. Kansanedustajana olen mm. puolustanut kirjastojen lainauskorvauksia ja kuulunut parlamentaariseen työryhmään, joka neuvotteli tavoitteesta kirjailijoiden lainauskorvauksien nostamiseksi.

Tein itse talousarvioaloitteen lainauskorvausten korottamiseksi ja olin mukana sivistysvaliokunnan jäsenenä tekemässä mietintöä lainauskorvausten lisäämiseksi. Mielestäni kirjailija ansaitsee korvauksen kirjansa lainasta.

Tiedustelin kirjallisella kysymyksellä kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäeltä sarjakuva-alan tukemisesta. Olin ministerin vastaukseen tyytyväinen, sillä hänen mukaansa sarjakuva-alaa on syytä vahvistaa. Olen tehnyt talousarvioaloitteita määrärahan osoittamiseksi museoiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin, määrärahan osoittamiseksi teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin sekä määrärahan osoittamiseksi Museoviraston toimintamenoihin.

Julkiselle vallalle kuuluu taiteen tekemisen edellytysten ja autonomian turvaaminen. Julkisen vallan tehtävänä ei ole taiteen määritteleminen. Juuri siksi meillä on laki, joka turvaa taiteen autonomian. Kirjoitin aiheesta Taiteilija-lehteen, kun lakia Taiteen edistämiskeskuksesta oltiin uudistamassa.

Olen tällä eduskuntakaudella jatkanut työtä itsensä työllistäjien ja luovien alojen työntekijöiden aseman parantamiseksi. Täältä löytyy tarkemmin siitä, mitä olen tehnyt pitääkseni tämän kasvavan joukon puolia.

Kaikki puheenvuoroni ja valtiopäivätoimeni ovat luettavissa eduskunnan sivuilta.

Olen osallistunut lukuisiin kulttuuripoliittisiin tapahtumiin, ja esiintynyt esimerkiksi Suomen taidepoliittisessa tapahtumassa ja ottanut osaa eduskunnan Arkadia-seuran Taiteen iltakouluun.

Kuvataideakatemia kutsui minut hallituksensa varapuheenjohtajaksi vuonna 2008, ja toimin hallituksessa ns. ulkoisena jäsenenä vuoteen 2011 saakka.

Kirjoituksessa ”Barrikadeille kulttuurin ja perustulon puolesta!” olen listannut Vihreiden viimeaikaisia painopistealueita kulttuuripolitiikassa.

Kirjoituksessa ”Raha ei riitä” kerron miksi me mielestäni tarvitsemme kulttuuria. Täältä löytyy kaikki kullttuuriaiheiset kirjoitukset blogissani. Vierasblogissani on kirjoituksia muun muassa Sirpa Kähköseltä ja Sinikka Vuolalta. Ohjaaja-kirjailija Pirkko Saisio puhuu videosuosituksessaan siitä, miksi taiteilijana kuuluu tukijoukkoihini.

Eduskuntakausi 2007-2011

Olen pitänyt luovan talouden vahvistamista esillä eri tavoin ja eri näkökulmista koko eduskuntakauden ajan. Olin kirjaamassa hallitusohjelmaan lupausta tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta sekä apurahansaajien sosiaaliturvan järjestämisestä. Aikaisemmin sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomille apurahansaajille on hallituskaudella 2007-2011 taattu eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa on parannettu. Työttömyysturvan antamisesta on annettu yhtenäinen ohjeistus ja tieteen ja taiteen tekijöille on saatu TE-toimistoihin omat työvoimaneuvojat.

Taiteesta ja kulttuurista pitämissäni puheenvuoroissa olen käsitellyt muun muassa vapaan taiteen kentän rahoitusta, taiteilijoiden toimeentuloa, tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvaa sekä apurahansaajien sosiaaliturvaa. Olen puolustanut myös taito- ja taideaineiden asemaa peruskoulussa.

Olen tehnyt talousarvioaloitteita vapaan taiteen kentän rahoituksen nostamiseksi, valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämiseksi, elokuvataiteen edistämiseksi, näyttämötaiteen edistämiseksi sekä valtion taiteilija-apurahan korottamiseksi. Kirjallisen kysymyksen olen tehnyt taideostojen edistämisestä verohelpotuksin sekä vierailevien taiteilijoiden matkakustannusten korvausten verottamisesta.

Olen myös pitänyt yllä itsensä työllistävien asemaan liittyviä epäkohtia ja vaatinut niiden poistamista. 

Olen iloinen siitä että sinnikäs työ taiteen puolesta on tuottanut tulosta. Taiteen ja kulttuurin määrärahat ovat kasvaneet vaalikaudella 2007-2011 merkittävästi. Valtionosuuden piirissä olevien kulttuurilaitosten tuki on kasvanut yli sadalla prosentilla.

Myös ns. vapaiden ryhmien tuet ovat kasvaneet merkittävästi. Näyttämötaiteessa lisäystä on 83,5%, säveltaiteessa 45,5% ja tanssitaiteessa peräti 97,2%. Uutena määrärahojen saajiin on tullut sirkustaide, joka on saanut 400 000 euroa. Olen iloinen siitä, että Vihreät saivat viime syksynä neuvoteltu 16 taiteilijaeläkettä lisää, ja että tällä kaudella toteutettiin myös Vihreiden ajama kulttuurilehtien tuen korotus. 

Suomen kulttuuripolitiikka painottuu voimakkaasti laitosten tukemiseen: 70% taiteen ja kulttuurin tuesta jaetaan laitoksille, kun yksittäisille taiteilijoille menee koko potista vain 4%. Ensi hallituskaudella on tärkeää pitää mielessä se, että valtionosuuslaitosten saama lisäys on tällä kaudella ollut suurempi kuin vapaiden ryhmien tuki yhteensä. Vapaiden ryhmien tukea pitää kasvattaa, ja teatterikenttää pitää kehittää panostamalla vapaiden ryhmien avustuksiin. 

Vapaan kentän toimintamahdollisuuksia on perusteltua edelleen vahvistaa ja VOS-laitoksia kannustettava yhteistyöhön vapaan kentän kanssa. Tätä toin esiin myös valtioneuvoston kulttuuripoliittista selontekoa koskeneessa puheessani

Suomalaisesta kulttuurityöstä merkittävä osa tehdään vapaaehtoispohjalta toimivissa yhdistyksissä. Valitettavasti verottajan käytännöt ovat viime aikoina heikentäneet kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Verottaja on alkanut tulkita verovelvolliseksi sellaista yleishyödyllistä tai talkoilla tehtyä toimintaa, joka aikaisemmin luokiteltiin yleishyödylliseksi.

Olen yrittänyt selvittänyt verotuskäytäntöjen muutoksia kahdella kirjallisella kysymyksellä ja käsitellyt asiaa puheenvuoroissani ja kirjoituksissani.

Tekijänoikeudet ovat kauden aikana olleet esillä monissa eri yhteyksissä. Alkukaudesta kaavailtiin tekijänoikeusasioiden siirtoa opetusministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön, mikä ei onneksi toteutunut. Sen jälkeen tekijänoikeuslakiin haluttiin tehdä niin sanottu työsuhdeolettama, jonka myötä oikeudet työ- ja virkasuhteessa luotuun teokseen olisivat automaattisesti siirtyneet työnantajalle. Kauden lopuksi on taisteltu hyvitysmaksun uudistamisen puolesta.

Olen puhunut ja kirjoittanut tekijöiden oikeuksien ja toimeentulon puolesta kaikissa yhteyksissä. Hyvitysmaksun kehittämisestä järjestin eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden, joka veti väkeä salin täyteen. 

Toimin kaudella 2007-2011 myös eduskunnan Arkadia-seuran puheenjohtajana. Seuran tarkoitus on edistää kulttuuria ja kansanedustajien sekä kulttuuriväen välistä vuoropuhelua. Arkadia-seura on järjestänyt lukuisia tilaisuuksia ja tapahtumia muun muassa vapaan taiteen kentän rahoituksesta, tekijänoikeuskysymyksistä sekä taito- ja taideaineiden asemasta koulussa.