Mitä olen tehnyt eduskunnassa mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantamiseksi

Lähdin mukaan politiikkaan, koska en voinut hyväksyä lasten ja muiden yhteiskunnan heikompiosaisten kustannuksella säästämistä. Konkreettinen päätös, joka sai minut ensimmäisen kerran kirjoittamaan kansanedustajille, oli hallituksen päätös viedä alle 16-vuotiailta nuorilta oikeus Kelan korvaamaan psykoterapiaan. Mieleltään ilman omaa syytään sairastuneet lapset ja nuoret kuuluvat tämän yhteiskunnan heikoimpiin ja pyrin tekemään poliitikkona kaikkeni heikompien puolustamiseksi.

Kuluneella eduskuntakaudella olen jatkanut työtä mielenterveyspalveluiden eteen. Olen ollut mukana tekemässä päätöstä siitä, että myös opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevalla nuorella on oikeus päästä tarvittaessa terapiaan. Teimme asiasta ohjeistuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olin myös tekemässä päätöstä siitä, että masennuksen takia sairaspäivärahalla olevalla nuorella on oikeus opiskella voimiensa mukaan.  Osa-aikaisen opiskelun mahdollistaminen sairauspäivärahalla auttaa palaamaan takaisin arkeen ja pitämään kiinni omasta opiskeluyhteisöstä, vaikka voimat olisivatkin vähissä.

Olen tehnyt useita aloitteita oppilas- ja opiskelijahuollon parantamisesta. Tällä kaudella on saatu aikaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, joka astui voimaan kesällä 2014. Uusi laki parantaa oppilaiden oikeuksia saada tarvitsemaansa apua ajoissa. Toisen asteen opiskelijat ovat olleet oppilashuollossa peruskouluihin verrattuna eriarvoisessa asemassa. Uusi laki ulottaa nyt lakisääteiset oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut myös toisen asteen opiskelijoille. Tein kirjallisen kysymyksen lain toteutumisesta, jotta kunnat varmistavat lain toteuttamisen käytännössä kuten laissa on määrätty.  

Mielenterveyspalveluissa on nuorten aikuisten osalta vielä epäsuhtaa, sillä ammattikorkeakouluopiskelijoilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia terveydenhuoltoon kuin yliopisto-opiskelijoilla. Kunnissa palvelut on järjestetty vaihtelevasti, eikä niitä ole riittävästi saatavilla ja mielenterveyspalveluiden järjestämisessä on isoja ongelmia. Opiskelijoille on saatava apua ajoissa, kun mieli reistailee. Olenkin vaatinut YTHS:n terveydenhuoltopalveluiden laajentamista koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Tämä on myös Vihreän puolueen kanta.

Ensimmäisellä kaudellani heti hallitusneuvotteluissa 2007 hallitusohjelmaan kirjattiin esityksestäni lupaus lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisesta. Kirjaus johti parannuksiin. Merkittävin parannus oli terapiapalveluiden siirtäminen Kelan järjestämisvastuun piiriin, mitä olin aktiivisesti edistämässä.

Olen tehnyt töitä mielenterveyspalveluiden eteen myös eduskunnan Nuorten mielenterveyden tukiryhmän varapuheenjohtajana sekä ensimmäisellä että toisella eduskuntakaudella. Nuorten mielenterveyden tukiryhmä on ajanut mm. nuorten mielenterveyspalveluiden ikärajojen yhtenäistämistä mikä onkin toteutettu.  

Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä on mm. järjestänyt info- ja asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia sekä yleisötilaisuuksia esimerkiksi koulukiusaamisesta sekä uudesta nuorisolaista ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä on ollut viemässä eteenpäin nuorten ikärajojen yhtenäistämistä terveydenhuollossa ja esittämässä koulukiusaamisen vastaisen ohjelman käyttöönottoa joka koulussa.

Olen tehnyt aktiivista yhteistyötä mm. Suomen Psykologiliiton kanssa valmistellessani mielenterveyspalveluihin liittyviä aloitteita.

Olen myös Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin.

Neuvottelukunta käsittelee ajankohtaisia sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmisteluasioita, ja sen tavoitteena on nostaa mielenterveyden edistäminen valtionhallintoa poikkileikkaavaksi asiaksi. Neuvottelukunta vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nostamalla esiin mielenterveyden edistämisen näkökulmia ja pyrkii vähentämään mielenterveyteen liittyvää leimautumista lisäämällä tietoa, ja herättää keskustelua ja nostaa julkisuuteen asioita, jotka parantavat kansalaisten mielenterveyttä, mielenterveyden valmiuksia ja hyvinvointia.

Olen myös tällä eduskuntakaudella vieraillut tutustumassa suureen osaan Helsingissä mielenterveystyötä tekevistä järjestöistä. Olen myös kiertänyt tutustumassa kaikkiin päihdepalveluita tarjoaviin yksiköihin Helsingissä, sillä näkemykseni on, että mielenterveys- ja päihdepalveluita pitäisi saada ns. samalta luukulta eikä potilasta saisi pompotella paikasta toiseen. Olen pitänyt eduskuntatyössäni ja puheenvuoroissani myös päihdepalveluiden kehittämisen tarvetta. Nämä vierailukäynnit ovat tärkeä osa työtäni ja teen niitä jatkuvasti, jotta saisin tuntuman siihen, miten palveluita tarvitsevat ihmiset kokevat hyvinvointipalveluiden tilan ja kehittämistarpeet.