Miten olen eduskunnassa edistänyt lasten ja nuorten hyvinvointia?

Olen paiskinut eduskunnassa töitä erityisesti sen eteen, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranisi. Lasten hyvinvoinnin varmistaminen on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein asia. Yhteiskuntaa on kehitettävä heikoimpien ehdoilla, mikä tarkoittaa että lapset ja sairaat on asetettava etusijalle kaikessa päätöksenteossa. Talouden näkökulmasta asian voi kiteyttää niin, että jos lapset voivat hyvin eivätkä syrjäydy nuorina koulutuksesta ja työmarkkinoilta, meillä riittää aikanaan verorahoja myös vanhustenhoitoon. 

Olen saanut tunnustusta aktiivisesta työstäni lasten ja nuorten hyväksi. Vaalikauden lopussa 2011 nuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestö Allianssi palkitsi minut ”nuorisomyönteisestä toiminnasta kansanedustajana”. Olin Allianssin Kultainen kypärä -pistepörssissä hallituksen kansanedustajista nuorisomyönteisin, kun kansanedustajien työtä oli tarkasteltu aktiivisuudella eduskunnassa ja sen ulkopuolella. Huhtikuussa 2013 Allianssi palkitsi minut nuorisotyön Kultainen Kypärä -kilpailun välipalkinnolla: aktiivisuuden perusteella olin 2011-13 eduskunnan nuorisomyönteisin kansanedustaja. Sain myös nuorisomyönteisimmän kansanedustajan ”Kultainen kypärä” -palkinnon kauden lopussa.

Ensimmäinen tekoni lasten hyväksi kansanedustajana oli se, kun hallitusneuvotteluissa 2007 vaadin, että hallitusohjelmaan tulee kirjata lupaus lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisesta. Nuorten mielenterveyden palveluihin onkin saatu parannuksia. Merkittävin oli psykoterapian siirtäminen Kelan järjestämisvastuun piiriin. Myös nuorten mielenterveyspalveluiden ikärajoja on yhtenäistetty. Olen tehnyt töitä molempien toteutumiseksi myös eduskunnan Nuorten mielenterveyden tukiryhmän varapuheenjohtajana.

Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä on mm. järjestänyt info- ja asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia sekä yleisötilaisuuksia mm. koulukiusaamisesta, nuorisolaista sekä moniammatillisesta yhteistyöstä ja mielenterveyspalveluista. Tukiryhmämme on ollut viemässä eteenpäin nuorten ikärajojen yhtenäistämistä terveydenhuollossa ja esittämässä koulukiusaamisen vastaisen ohjelman käyttöönottoa joka koulussa.

Vuonna 2014 minut kutsuttiin valtakunnallisen koulukiusaamisen vastaisen kampanjan ”Break the Fight” kummikansanedustajaksi.

Sekä ensimmäisellä että toisella eduskuntakaudellani olen toiminut sivistysvaliokunnan jäsenenä. Ensimmäisen kauden aikana sivistysvaliokunta otti nuorten syrjäytymisen käsittelyynsä ja julkaisi listan toimenpide-ehdotuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myöhemmin eri ministeriöiltä saadun selvityksen mukaan ehdotukset olivat johtaneet moniin toimenpiteisiin. Kaudella 2011-2015 nuorten syrjäytymisen ehkäisystä tuli yksi hallituksen kärkihanke. Merkittävin toimenpide nuorten syrjäytymisen ehkäisyksi on ollut vuoden 2013 alussa voimaan astunut nuorisotakuu.

Eduskuntakausi 2011-2015

Kuluneella kaudella olen tehnyt useita valtiopäivätoimia koskien lasten, nuorten ja opiskelijoiden asioita. Olen jatkanut työtä lasten ja nuorten mielenterveysasioiden eteen. Tein mm. kirjallisen kysymyksen alle 16-vuotiaiden lasten psykoterapia- ja perheneuvolapalvelujen turvaamisesta sekä kysymyksen nuorten mielenterveyspalveluiden toteutumisesta. Olen myös pyrkinyt edistämään päivähoitoryhmien enimmäiskoon säätämistä lailla.

Uusi opiskelija- ja oppilashuoltolaki tuli voimaan elokuussa 2013, minkä tarkoituksena on ollut mm. parantaa toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuutta saada psykologipalveluita.  Lain soveltamisessa käytäntöön ilmeni ongelmia, minkä vuoksi jätin kirjallisen kysymyksen oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutumisesta.

Olen pitänyt tärkeänä opiskelijoiden tasavertaisuutta terveydenhuoltopalveluissa ja siksi esittänyt YTHS:n palveluiden laajentamista koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita.

Hyvä uudistus tällä kaudella on ollut se, että opiskelija saa nykyään opiskella osapäiväisesti sairauspäivärahalla, kun aikaisemmin opinnot oli keskeytettävä sairasloman ajaksi. Osapäiväinen opiskelu edistää opiskelijan kuntoutumista ja arkeen paluuta. Olin osaltani edistämässä lakia sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olen kirjoittanut siitä, kuinka tärkeää myös masentuneena on saada mahdollisuus työhön ja opiskeluun.

Nuorten työpajatoimintaa olen seurannut edelleen tiiviisti ja vieraillut tälläkin kaudella useammalla työpajalla Helsingissä. TE-toimistojen ohjeistuksissa ja nuorten ohjaamisessa työpajoille ilmeni ongelmia ja teinkin kirjallisen kysymyksen työministerille vailla toisen asteen tutkintoa  olevien nuorten pääsyn helppottamiseksi työpajoille.

Eduskunnassa käsiteltiin tällä kaudella kokoomuslaisen Arto Satosen lakialoitetta yliopistokoulutuksen muuttamisesta maksulliseksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Vastustin aloitetta jyrkästi ja puolustin maksutonta koulutusta puheenvuoroissa ja kirjoituksissa. Tein myös kirjallisen kysymyksen opetusministerille lukukausimaksujen vaikutusten selvittämiseksi. Onneksi lakialoite ei saanut kannatusta ja koulutus on säilynyt kaikille maksuttomana.

Olen pitänyt esillä opiskelijoiden toimeentuloa kuten ensimmäisellä kaudella puolustaessani opintotuen sitomista indeksiin. Sitkeä työ tuotti tulosta ja opintuesta tehtiin viimein indeksisidonnainen etuus syyskuussa 2014. Olen myös vastustanut opintotuen muuttamista lainapainotteiseksi. Tein kirjallisen kysymyksen opiskelijoiden oikeudesta toimeentulotukeen, koska kunnissa on ollut eri käytäntöjä sosiaalisen luototuksen vaikutuksesta toimeentulotukea haettaessa.

Kauden viimeisenä valtiopäivätoimena esitin kirjallisen kysymyksen opintotukilainsäädännön uudistamisesta. Opintotukilaki on nykyisellään monimutkainen, sillä opintotukea sovelletaan kuudella eri tavalla ja laki kaipaisi kokonaisuudistusta.

Olen pitänyt useita puheenvuoroja eduskunnassa koskien koulutuksen tasa-arvoa. Helsingissä koulujen eriytyminen on erityisen huolestuttavaa kasvaneiden oppimiserojen vuoksi. Tein keskustelualoitteen koulutuksen tasa-arvosta ja koulujen välisten oppimiserojen kasvamisesta.

Alkukaudesta nuorten energiajuomien käyttö nousi puheenaiheeksi, josta tuli valtavasti yhteydenottoja ja tein siksi asiasta vastaavalle ministerille toimenpidealoitteen ja kirjallisen kysymyksen energiajuomien haitallisuudesta lasten ja nuorten terveydelle.

Eduskuntakausi 2007-2011

Tein lakialoitteen päivähoitolain uudistamiseksi niin, että siinä määriteltäisiin päiväkotiryhmille enimmäiskoot. Päivähoitolakia ei kuitenkaan uudistettu kaudella 2007-2011 ja teinkin loppukaudesta toimenpidealoitteen, jossa ehdotin, että hallitus selvittäisi varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen nykytilan ja kehittämistarpeet, jotta päivähoitolaista tulisi kerralla hyvä. 

Ehdotuksestani sivistysvaliokunnan toimenpide-ehdotuksiin otettiin ajatus moniammatillisen, hallintokunnat ylittävän verkoston perustamisesta ennaltaehkäisemään nuorten putoamista palveluiden ulkopuolelle. Ajatus on, että nuori toimivan verkoston ansiosta saa kaikki tarvitsemansa palvelut ikään kuin yhdeltä luukulta. Aloitteeni sai lain muodon vuoden 2011 alussa, kun voimaan astui uusi nuorisolaki, jossa säädetään monialaisesta viranomaisyhteistyöstä.

Olen tehnyt kaksi talousarvioaloitetta psykoterapeuttikoulutuksen määrärahoista. Olen myös kysynyt eduskunnan kyselytunnilla nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuden yhdenvertaisuudesta ja tehnyt kirjallisen kysymyksen psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta.

Olen toiminut Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2007-2011. Nuorten työpajoilla tehdään töitä esimerkiksi niiden nuorten hyväksi, jotka syystä tai toisesta eivät pärjää luokkamuotoisessa opetuksessa tai joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia tai oppimisvaikeuksia.

Työpajat sekä etsivä nuorisotyö ovat saaneet rutkasti lisärahoitusta, mihin olen osaltani ollut vaikuttamassa. Olen pitänyt työpajojen ja etsivän nuorisotyön puolta lukuisissa täysistuntopuheenvuoroissa ja muissa, eri tilaisuuksissa pitämissäni puheissa. Olen tehnyt aiheesta myös useita tiedotteita ja kannanottoja, olen mm. kiittänyt hallitusta sen myöntämästä lisärahasta työpajatoiminnalle. Kirjallisen kysymyksen olen tehnyt työpajatoiminnan järjestämisestä lailla säädettynä työpajatoimenpiteenä.

Olen työssäni keskittynyt myös oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon puutteiden esille tuomiseen. Olen tehnyt kirjalliset kysymykset peruskoulun oppilashuollon parantamisesta, toisen asteen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollosta, opiskelija- ja oppilashuollon kehittämisestä sekä YTHS:n päätöksestä rajata jatko-opiskelijat palvelujensa ulkopuolelle. Suullisella kyselytunnilla olen kysynyt lukiolaisten terveydenhuollosta sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä.

Olen vieraillut kansanedustajakautenani lukuisilla kouluilla ja vieraanani eduskunnassa on käynyt erittäin monia koululaisryhmiä. Olen tavannut säännöllisesti eri opiskelijajärjestöjen edustajia.

Olen puolstanut puheenvuoroissani opintotuen tasoa ja ottanut tiedotteella kantaa opintotuen lainapainotteisuutta vastaan. Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen perheellisten opiskelijoiden toimeentulosta ja opintotuen huoltajakorotuksesta.

Olen myös kirjoittanut lasten, nuorten ja opiskelijoiden asioista lukuisia kolumneja Opettaja-lehteen, jonka kolumnistina toimin parin vuoden ajan.

Lisäksi vieraanani eduskunnassa on käynyt kymmeniä helsinkiläisiä peruskoululuokkia, lukiolaisia, ammatillisen opetuksen luokkia sekä vasta Suomeen muuttaneita maahanmuuttajaoppilaita. Olen kertonut kansaedustajan työstä, lasten oikeuksista, ja pyytänyt lapsilta ja nuorilta ohjeita kansanedustajan työn tekemiseen. Ohjeet ovat olleet osuvia ja olen parhaani mukaan niitä noudattanut. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu myös kolmannella kaudella!