Mitkä ovat tärkeimmät aikaansaannokseni eduskunnassa

Tätä kysytään usein. Ihan ensiksi on vastattava, että politiikka on ryhmätyötä. Yksin kukaan ei voi tehdä mitään. Omien tavoitteiden läpisaaminen edellyttää aina tukea muilta.

Vaikkei kukaan yksin mitään saakaan aikaan, on aloitteellisuus politiikassa tärkeää. Minulle tärkeintä politiikassa on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen ja heikompien puolustaminen. Köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen on kaikkein tärkeintä. Kuten minulla on tapana sanoa, ihmisistä huolehtiminen on myös vastuullista ympäristöpolitiikkaa: vain riittävän hyvinvoiva jaksaa huolehtia myös omasta ympäristöstään.

Eduskuntakausi 2011-2015

Olen toiminut Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana lokakuusta 2013 lähtien kauden loppuun saakka. Olen vetänyt eduskuntaryhmän ja puheenjohtajiston kokouksia sekä edustanut ryhmää erinäisissä työryhmissä, mm. sote-uudistusta valmistelleessa työryhmässä.

Olen toiminut vaalikauden 2011-15 sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä sivistysvaliokunnan jäsenenä.

Köyhyys ja eriarvoisuus

Olen toiminut tämän kauden eduskunnan Köyhyysryhmän puheenjohtajana. Köyhyysryhmän on tuonut parhaansa mukaan kansanedustajien tietoisuuteen heikompiosaisten asemaan liittyviä epäkohtia ja korjaustarpeita. Olemme järjestäneet vuosittain kaksi isoa seminaaria eduskunnassa sekä aamiaistilaisuuksia ja tutustumisvierailuja esimerkiksi asunnottomien yökahvilaan, kuntouttavaan työtoimintaan ja leipäjakeluun Itä-Helsingissä. Köyhyysryhmä on kuullut tilaisuuksissaan kokemusasiantuntijoita ja köyhyyden kanssa työskenteleviä ihmisiä. Toimeentulotuen kehittäminen ja aikuissosiaalityö ovat olleet eräitä seminaariemme aiheita.

Kuluneella eduskuntakaudella minä ja Vihreä eduskuntaryhmä olemme saaneet neuvotteluissa läpi monia merkittäviä parannuksia työttömien ja pienituloisten asemaan. Kevään 2011 me Vihreät asetimme köyhimpien perusturvan parantamisen ehdoksi hallitusneuvotteluihin osallistumiselle ja vaadimme perusturvaan korotusta. Vuoden 2012 alussa toteutettiin reilun sadan euron korotus perusturvaan. Korotuksesta huolimatta perusturva on edelleen liian matala ja perusturvan jälkeenjääneisyys on näkemykseni mukaan otettava vakavasti myös eduskuntavaalien 2015 jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Olen vaatinut myös parannuksia asumistuen tasoon.

Minulle on tärkeää ajaa uudistuksia, joiden ansiosta pienituloinen voisi aina omalla aktiivisuudellaan parantaa omaa elämäntilannettaan, oli se mikä hyvänsä. Saimme tällä kaudella läpi monia ideoimiani uudistuksia, joiden ansiosta työttömän on mahdollista ansaita pieniä ansioita menettämättä kokonaan sosiaalietuuksiaan. Työnteosta on siis tullut positiivisella tavalla kannattavampaa juuri kaikkein köyhimmille.

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta on parannettu merkittävästi.

Meidän Vihreiden läpi ajamia uudistuksia ovat olleet työttömyysrahan ja asumistuen 300 euron suojaosat. Työtön saa ansaita 300 euroa kuussa ilman, että hänen työttömyysetuutensa pienenee ja syksystä 2015 lähtien sama suojaosa koskee myös asumistukea. Uudistus on auttanut jo nyt työttömiä tarttumaan työtilaisuuksiin ja kasvattanut osa-aikatyötä tekevien määrää merkittävästi.

Hyviä uudistuksia on ollut myös työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen (puolison tulot eivät enää vaikuta työttömän puolison oikeuteen saada työttömyysrahaa, mikä on parantanut etenkin naisten asemaa), työttömän verokortti ja työllistymisbonus. Oikeudenmukainen uudistus köyhien lapsiperheiden kannalta on sekin, etteivät lapsen tulot enää vaikuta perheen asumistukeen. Vihreiden esityksestä saatiin käyttöön myös niin sanottu pitkäaikaistyöttömän työllistymisraha: pitkäaikaistyötön saa pitää työttömyysrahansa kolmen kuukauden ajan, mikäli työllistyy yksityisen työnantajan palvelukseen. Olen ajanut työllistämisrahan ulottamista myös kolmannelle sektorille ja julkisen sektorin työpaikoille.

Vihreät saivat läpi myös sen, että köyhimpien tilannetta parannettiin keventämällä pienituloisten verotusta ja asumistukeen on tehty parannuksia.

Tällä kaudella on otettu merkittäviä askeleita kohti perustuloa ja olen pitänyt jatkuvasti esillä Vihreiden pitkäaikaista tavoitetta perustulosta. Perustulon ajatus on saanut kannatusta viime vuosina ja nyt jos koskaan, perustulokokeilulle on mahdollisuus. Perustulo olisi tehokas keino vähentää köyhyyttä ja poistaa eriarvoisuutta. Vedin Vihreän eduskuntaryhmän puolesta työryhmän, joka päivittu Vihreiden perustulomallin.

Pidin eduskuntaryhmän puheenvuoron välikysymyskeskustelussa eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta.

Olen Vihreän eduskuntaryhmän puolesta edustanut Vihreitä lukuisissa kokouksissa ja tilaisuuksissa. Olen pitänyt tämän kauden aikana yhteensä 12 eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoroa välikysymyskeskusteluissa tai muissa täysistunnoissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Olen tällä kaudella jatkanut aktiivisesti mukana eduskunnan Vammaisten yhteistyöryhmässä ja toiminut sen varapuheenjohtajana. Olemme parhaamme mukaan edistäneet vammaisten oikeutta osa-aikatyöhön. STM teettikin selvityksen lainuudistustarpeista vammaisten osa-aikatyön edellytysten parantamiseksi. Eduskunta myös hyväksyi vihdoin YK:n vammaisten oikeusten sopimuksen. Olen järjestänyt eduskunnassa lukuisia keskustelutilaisuuksia yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Olen tällä kaudella edustanut vihreää eduskuntaryhmää parlamentaarisessa sote-työryhmässä ja edistänyt Vihreiden tavoitteita sote-uudistuksessa.

Olen ajanut uudistusta, missä hoitoketjut toimisivat nykyistä paremmin eikä potilasta pompoteltaisi luukulta toiselle. Perusterveydenhoitoa pitää vahvistaa, niin että jokainen saa tarpeenmukaista hoitoa ajoissa. Hoitoketju pitää saada toimimaan nykyistä paremmin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Sote-uudistuksessa ei saa unohtaa ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinin kannalta elintärkeitä sosiaalipalveluita.

Tärkeintä on se, että sote-uudistuksella hillitään terveyseroja ja taataan ihmisille laadukkaat julkiset sote-palvelut.

Tasa-arvotavoitteet

Tällä kaudella isyysvapaata pidennettiin, mikä helpottaa isien osallistumista lastenhoitoon. Kotihoidontuen ja vanhempainvapaiden kehittäminen on tärkeä tavoite, mutta isyysvapaiden lisäksi muuta parannusta ei tällä kaudella vielä saatu aikaan perhevapaiden osalta. Olen pitänyt esillä tasa-arvotavoitteita kuten palkkatasa-arvoa, vanhempainvapaiden jakamista 6+6+6-mallin mukaan ja myös vanhemmuuden kustannusten jakamista kaikkien työnantajien kesken. Näitä tavoitteita ajan myös Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n puheenjohtajana.

Lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointi

Olen paiskinut töitä lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Sain nuorisojärjestöjen keskusjärjestö Allianssi ry:ltä eduskuntakauden 2011-2015 nuorisomyönteisimmän kansanedustajan välipalkinnon sekä kauden loppupalkinnon. (Viime eduskuntakaudella 2007-11 minut palkittiin nuorisomyönteisimpänä hallituspuolueiden kansanedustajana.)

Kuraattori- ja psykologipalvelut tuotiin paremmin kaikkien koululaisten ja opiskelijoiden saataville uuden oppilas- ja opiskeliojahuoltolain ansiosta. Olin säätämässä lakia sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa että sivistysvaliokunnassa.

Mielenterveyspalvelut

Olen tällä kaudella jatkanut työtäni nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Olen toiminut aktiivisesti eduskunnan Nuorten mielenterveyden tukiryhmässä samoin kuin Mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa. Eduskunnan Nuorten mielenterveyden tukiryhmä on mm. järjestänyt info- ja asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia sekä yleisötilaisuuksia mm. koulukiusaamisesta, nuorisolaista sekä moniammatillisesta yhteistyöstä ja mielenterveyspalveluista. Tukiryhmämme on ollut viemässä eteenpäin nuorten ikärajojen yhtenäistämistä terveydenhuollossa ja esittämässä koulukiusaamisen vastaisen ohjelman käyttöönottoa joka koulussa.

Olen pitkään ajanut sitä, että nuori saisi jatkaa opintojaan voimiensa mukaan, vaikka on joutunut jäämään sairaslomalle esimerkiksi masennuksen tai muiden mielenterveyden ongelmien takia.  Tällä kaudella tuo laki meni vihdoin läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tein töitä sen etten, että myös ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevalla nuorella olisi oikeus kuntouttavaan terapiaan. Tässä saatiin aikaan ohjeistus, jonka ansiosta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten oikeus Kelan korvaamaan terapiaan parani.

Pätkätyö, itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät

Olin neuvottelemassa sekä Kataisen että Stubbin hallituksen ohjelmaan lupausta itsensä työllistäjien ja mikroyrittäjien aseman parantamiseksi. Hallitus kokosi sekä työ- ja elinkeinoministeriössä että sosiaali- ja terveysministeriössä työryhmät selvittämään mahdollisuuksia parantaa itsensä työllistävien asemaa. Tulokset jäivät valitettavan laihoiksi. Mielestäni asianomaisten ministereiden kyseisissä ministeriöissä olisi pitänyt olla tarmokkaampia hallitusohjelman sinänsä hyvän kirjauksen toteutumiseksi. Valitettavasti suurimmaksi edistysaskelleeksi tällä kaudella on jäänyt se, että nyt eri puolueet ovat ottaaneet asialistalleet lupaukset itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi. Toivottavasti sinnikkyyteni tuottaa vihdoin tulosta ensi kaudella!

Ympäristöpolitiikka

Ympäristöpolitiikassa me Vihreät saimme aikaan merkittäviä askelia eteenpäin. Uudessa ilmastolaissa sitoudutaan 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Uusi ympäristönsuojelulaki turvaa luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelualueiden hankintaan on saatu lisää rahaa ja uusia kansallispuistoja on perustettu. Metsienhoidon valinnanvapautta on lisätty ja jatkuva metsän kasvatus on tehty mahdolliseksi. Tämä edistää metsien monimuotoisuutta.

Vihreän eduskuntaryhmän saavutuksia tämän hallituskauden aikana on käsitelty myös täällä.

Eduskuntakausi 2007-2011

Ensimmäiseksi saavutuksekseni kansanedustajana kaudella 2007-2011 lasken sen, kun hallitusneuvotteluissa sain neuvoteltua apurahansaajien sosiaaliturvan toteuttamisen hallitusohjelmaan. Esitin myös, että hallitusohjelmaan kirjoitetaan lupaus tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta. Olin mukana työryhmässä, jossa laki apurahansaajien sosiaaliturvasta kirjoitettiin ja laadittiin taiteen- ja tieteentekijöiden työmarkkinatukea koskeva ohjeistus. Aikaisemmin sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomille apurahansaajille on taattu eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvan antamisesta on annettu yhtenäinen ohjeistus ja tieteen ja taiteen tekijöille on saatu TE-toimistoihin omat työvoimaneuvojat.

Minun itsepäisestä vaatimuksestani hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita parannetaan. Hallitusohjelman kirjaukset ovat tärkeitä, sillä niihin voi valiokunnissa ja budjettineuvotteluissa vedota silloin, kun tavoitteita muuten olisi vaikea saada eteenpäin. Apurahansaajien sosiaaliturvakaan ei olisi ilman hallitusohjelmakirjausta toteutunut. Eräs tärkeistä kirjauksista on ollut lapsiperheköyhyyden vähentäminen sosiaaliturvan aukkoja poistamalla. En ole tyytyväinen hallituksen saavutuksiin tällä saralla, mutta ilman hallitusohjelmakirjausta tilanne voisi olla vielä huonompi.

Olen kansanedustajana tehnyt ankarasti töitä nuorten hyvinvoinnin eteen. Nuorten syrjäytyminen on ollut keskeinen teema koko kuluneen kauden ajan.

Olen ajanut lasten ja nuorten asioita jo kaupunginvaltuutettuna, joten nuorten palveluiden tilanne ruohonjuuritasolla on ollut tiedossani hyvin. Uutta näkökulmaa nuorten palveluihin näiden neljän vuoden aikana olen saanut sen ansiosta, että olen toiminut Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2007 alkaen (vuoden 2011 loppuun saakka). Nuorten työpajoilla teemme töitä esimerkiksi niiden nuorten hyväksi, jotka syystä tai toisesta eivät pärjää luokkamuotoisessa opetuksessa tai joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia tai oppimisvaikeuksia. Työpajoilla nuori kohdataan siinä elämäntilanteessa jossa hän on, ja hänelle räätälöidään se tuki ja apu, jonka hän tarvitsee päästäkseen eteenpäin elämässään.

Työpajayhdistyksen puheenjohtajana olen päässyt paneutumaan välityömarkkinoihin ja sosiaaliseen työllistämiseen, ja pyrkinyt eri tavoin edistämään työelämän väliinputoajien asemaa eduskuntatyössäni.

Olen valiokuntatyössäni ja budjettineuvotteluissa onnistunut vaikuttamaan siihen, että  valtion rahoitus työpajoille on tällä hallituskaudella kasvanut merkittävästi. Satsaus kannattaa, sillä työpajatoiminta on  erittäin vaikuttavaa ja tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä: valtaosa työpajanuorista onnistuu pajajakson jälkeen pääsemään opiskelemaan, työharjoitteluun, töihin tai muun mielekkään, nuoren tarvitseman palvelun piiriin.

Olen toiminut eduskunnan lasten ja nuorten mielenterveyden tukiryhmän varapuheenjohtajana. Ryhmä  on järjestänyt lukuisia nuorten mielenterveyspalveluiden laatua  ja saatavuutta käsitelleitä tilaisuuksia ja olemme yrittäneet vaikuttaa siihen, että eduskunnassa koululaisten hyvinvointia, koulukiusaamista, oppilashuoltoa ja nuorten mielenterveyspalveluita koskevat lait liikkuisivat oikeaan suuntaan. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä kentällä toimivien nuorten mielenterveyden asiantuntijoiden kanssa. Olen tehnyt lukuisia aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä esimerkiksi lasten- ja nuortenpsykiatrian määrärahoista sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta. Nämä kaikki ovat luettavissa eduskunnan kotisivuiltani.

Hallituskauden lopussa sain valtakunnalliselta nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssilta tunnustuspalkinnon ”nuorisomyönteisestä toiminnasta kansanedustajana”. Tutkittuaan kansanedustajien tekoja ja toimia nuorten hyväksi Allianssi katsoi, että olin hallituksen kansanedustajista nuorisomyönteisin!

Olen ollut koko kuluneen eduskuntakauden ajan sivistysvaliokunnan jäsen. Sivistysvaliokunta käsitteli nuorten syrjäytymistä heti kauden alussa, ja teki toimenpide-ehdotuksia  syrjäytymisen vähentämiseksi. Minun ehdotuksestani sivistysvaliokunnan toimenpide-ehdotuksiin otettiin ajatus moniammatillisen, hallintokunnat ylittävän verkoston perustamisesta ennaltaehkäisemään nuorten putoamista palveluiden ulkopuolelle. Ajatus on, että nuori toimivan verkoston ansiosta saa kaikki tarvitsemansa palvelut ikään kuin yhdeltä luukulta. Aloitteeni sai lain muodon tämän vuoden alussa, kun voimaan astui uusi nuorisolaki, jossa säädetään monialaisesta viranomaisyhteistyöstä. Uskon ja toivon, että lain ansiosta nuorten syrjäytymistä pystytään aikaisempaa paremmin estämään.

Sivistysvaliokunnan jäsenenä  olin mukana käsittelemässä opetusministerin esittelemää yliopistolakia. Taustaltani yliopistolaisena minulle on ollut tärkeää  puolustaa yliopistojen autonomiaa. Yliopistolakia käsiteltiin kahdessa valiokunnassa, sivistysvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa. Pystyin molemmissa valiokunnissa vaikuttamaan myönteisesti lain lopputulokseen, vaikka en ollutkaan lakiin tyytyväinen. Onnistuin kuitenkin sekä sivistysvaliokunnassa että perustuslakivaliokunnassa vaikuttamaan mm. siihen, että lakiesitystä muutettiin paremmaksi yliopistojen autonomian osalta niin, ettei laissa määrätä yliopiston hallituksen kokoonpanoa.

Yliopistojen rahoitus on ollut suuri huoleni koko eduskuntakauden ajan. Olen puhunut eduskunnassa yliopistojen rahatilanteesta lukemattomia kertoja ja vaatinut hallitusta mm. luopumaan yliopistoihin kohdistetusta tuottavuusohjelmasta. Mikäli olen mukana seuraavissa hallitusneuvotteluissa, teen parhaani sen eteen että hallitus sitoutuu parantamaan yliopistojen perusrahoitusta.

Olen pitänyt voimakkaasti esillä erilaisia työelämäkysymyksiä ja etenkin pätkätöihin liittyviä ongelmia. Perustin myös Vihreään puolueeseen työelämätyöryhmän vuonna 2007. Itselläni on  Vihreälle epätyypillinen ”ay-tausta ” siinä mielessä, että olen mm. toiminut puheenjohtajana Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmässä sekä humanistien luottamusmiehenä Helsingin yliopistossa.

Olen  kansanedustajana nostanut esille työelämän väliinputoajien (apurahansaajien, pätkätyöläisten, freelancereiden ja itsensä työllistävien) asemaa. Olen tehnyt  eduskunta-aloitteita  esimerkiksi vuosilomaoikeuden ulottamisesta pätkätyöläisille (ns. lomapankin perustamisesta), vaatinut toimenpiteitä epätyypillisiä töitä tekevien työterveyshuollon parantamiseksi sekä itsensä työllistävien sosiaaliturvan parantamiseksi. Olen myös toiminut Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton pätkätyötutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Pätkätyöntekijöiden asemaan on saatu tällä kaudella aikaan monia parannuksia, ja uskon että omalla aktiivisuudellani on ollut siinä merkitystä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty selvitys pätkätyöntekijöiden lomaoikeuden parantamisesta ja selvitys on nyt sosiaali- ja terveysministeriön pohdittavana. Työttömän mahdollisuutta opiskella on parannettu. Sivutoimisen yrittäjän sosiaaliturvaan on tehty parannuksia. Työmarkkinatuen tarveharkintaa on lievennetty. Luovan työn tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvan puutteita on selvitetty ja niistä on koottu toimenpide-ehdotuksia.

Olen yrittänyt tuoda palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon putoavien ns. ”itsensä työllistävien” asemaan liittyviä epäkohtia kansanedustajien tietoisuuteen. Aloitteestani itsensä työllistävävien sosiaaliturvan puutteet tunnustettiin historiallisesti ensimmäisen  kerran eduskunnan virallisessa asiakirjassa, kun sivistysvaliokunta kirjasi itsensä työllistävien aseman parantamisen mietintöönsä kulttuurin tulevaisuudesta.

Myös eduskunnan Attac-ryhmän puheenjohtajana olen saanut toimia eräänlaisessa kansanedustajien ”valistajan” roolissa. Attac on kansainvälinen järjestö, joka ajaa demokraattisia pelisääntöjä rahoitusmarkkinoille. Olen eduskunnan Attacin puheenjohtajana järjestänyt kansanedustajille seminaareja ja koulutustilaisuuksia finanssikriisin taustoista sekä keinoista ennaltaehkäistä tulevia rahamarkkinakriisejä parantamalla rahamarkkinoiden säätelyä. Tein lisäksi toukokuussa 2009 mediassa jonkin verran huomiota herättäneen toimenpidealoitteen valuutanvaihtoveron eli transaktioveron toimeenpanosta. Aloitteen allekirjoitti lähes puoles kansanedustajista.

Kulttuuripolitiikassa tekijänoikeusasiat ovat olleet jatkuvasti läsnä. Olin kansanedustaja keskeisesti vaikuttamassa siihen, että tekijöiden asemaa heikentävä lakiesitys niin sanotusta työsuhdeolettamasta saatiin kaadettua. Laki olisi poistanut tekijältä oikeuden työsuhteessa luotuun teokseen ja heikentänyt luovilla aloilla työskentelevien neuvotteluasemaa.

Olen myös viimeiset neljä vuotta johtanut eduskunnan Arkadia-seuraa. Arkadia-seura on yhteistyöelin kansanedustajien ja kulttuurielämän toimijoiden ja taiteilijoiden välillä. Arkadia-seura järjesti mm. laajasti uutisoidun seminaarin edellä mainitusta työsuhdeolettamaa koskeneesta lakiesityksestä, joka olisi merkittävästi heikentänyt suomalaisten tekijöiden asemaa – tämän siis saimme estettyä. Olemme myös järjestäneet seminaareja vapaan taiteen kentän rahoituksen kehittämisestä, taito- ja taideaineiden aseman parantamisesta sekä kulttuurin merkityksestä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Näiden seminaarien keskeinen hyöty on ollut siinä, että seminaareihin osallistuneet kansanedustajat ovat saaneet kulttuurin kentällä toimivilta evästystä työnsä pohjaksi.

Olen iloinen siitä, että kansanedustajana, sivistysvaliokunnan jäsenenä ja Arkadia-seuran puheenjohtajana olen pystynyt vaikuttamaan kulttuurin rahoituksen merkittävään kasvamiseen. Valtionosuuden piirissä olevien kulttuurilaitosten tuet ovat kasvaneet tällä  hallituskaudella kasvaneet peräti sadalla prosentilla ja olemme saaneet merkittävän lisäyksen mm. taiteilijaeläkkeiden määrään ja elokuvan tukeen.

Mikäli tulen valituksi ensi kaudelle, teen entistä kovemmin töitä vapaiden ryhmien tilanteen parantamiseksi. Olen tälläkin kaudella tehnyt vapaiden ryhmien tuen lisäämisestä talousarvioaloitteita ja pitänyt asiaa joka vuosi esillä budjettipuheissani.

Olen pyrkinyt parantamaan voittoa tavoittelemattoman, yleishyödyllisen yhdistystoiminnan toimintaedellytyksiä ja tehnyt monia asiaan liittyviä valtiopäivätoimia. Jos olen mukana kevään hallitusneuvotteluissa, teen kaikkeni jotta kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaaminen tulisi kirjatuksi hallitusohjelmaan.

Vihreälle eduskuntaryhmälle ympäristöasiat ovat ensisijaisia, ja omista valiokuntapaikoistani johtuen olen tässä eduskuntaryhmässä vaikuttanut ympäristöasioihin lähinnä ryhmäkeskustelujen sekä tietysti ryhmän varapuheenjohtajan asemani kautta.

**

Kahdeksaa vuotta kansanedustajana on vaikea saada mahtumaan yhdelle sivulle. Lisävalaistusta kansanedustajan työhöni löydät eduskunnan sivuilta ja täältä omilta sivuiltani.