Tutkija ansaitsee sosiaaliturvan

Yliopistolla on aina tehty pätkätöitä. Mutta siinä missä pätkä aikaisemmin mitattiin vuosissa, nykyään pätkällä useimmiten tarkoitetaan joidenkin kuukausien mittaista työsuhdetta. Perusrahoituksen pienentyminen on vähentänyt myös virkoja, ja tämä puolestaan lisännyt apurahansaajien ja projektitutkijoiden määrää. Apuraha- ja projektirahoitukset ovat myös aikaisempaa lyhyempiä. Olen itse työskennellyt jo kahdessa Suomen Akatemian "kolmivuotisessa" projektissa, jossa rahoitus kattoi hädin tuskin kaksi vuotta.

Perustulo korvaisi porkkanan ja kepin

Mistä johtuu, että peräti kuudennes suomalaisista elää toimeentulotuella? Onko vikaa nuorissa vai työelämässä, kun 23% alle 25-vuotiasta helsinkiläismiehistä elää toimeentulotuen varassa?

Spektaakkelin logiikka

Guy Debord, Spektaakkelin yhteiskunta. Summa. Helsinki 2005. 191 s.

Näyn, siis olen olemassa

Ranskalaisen Guy Debordin (1931-1994), suurelle yleisölle tuntemattoman vasemmistoaktivistin ja filosofin pääteos Spektaakkelin yhteiskunta on nyt saatu suomeksi. Vaikka Debordin teos ilmestyi jo 1967, se ei juuri kaipaa päivittämistä. Kuten Debord itse sanailee, hänen ei ole tarvinnut muuttaa ajatuksiaan koska ajat ovat muuttuneet hänen ajatustensa mukaan.

Hyvinvointivaltio vai kilpailuvaltio

Hyvinvointivaltio vai kilpailuvaltio?

Hyvinvointivaltion perustana on pidetty laajaa julkista sektoria, joka tasaa tulonjakoa, lisää tasa-arvoa ja toimii sosiaalisena turvaverkkona. Markkinoiden ja vapaan kilpailun tehtävänä on kerätä voittoa, kun taas hyvinvointi-ideologian lähtökohtana on jakaa mahdollinen voitto niille, jotka eivät markkinoiden kilpajuoksussa pärjää. Vapaat markkinat kun eivät vielä sinällään toteuta sosiaalipoliittisia tavoitteita, siihen tarvitaan poliittista tahtoa.

Vastaus valtuustokysymykseen liikenneturvallisuudesta

Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)

Kyselytunti 15.3. 2006

VASTAUS VT OUTI ALANKO-KAHILUODON KYSYMYKSEEN NRO 13/2006 (koskien hidasteiden käyttöä liikenneturvallisuuden parantamiseksi)

Vastauksena esitettyyn kysymykseen vs. kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa seuraavaa:

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hidasteiden käyttöperiaatteista 15.4.1999. Näihin periaatteisiin ei ole tällä hetkellä vireillä muutoksia.

Periaatteet ovat pääpiirteissään seuraavat:

Valtuustoaloite Herttoniemen liityntäpysäköinnin parantamiseksi

15.2. 2006

VALTUUSTOALOITE HERTTONIEMEN LIITYNTÄPYSÄKÖINNIN PARANTAMISEKSI

Herttoniemi on Itä-Helsingissä metroradan varrella. Herttoniemi on risteysasema kymmenille tuhansille kaupunkilaisille, jotka vaihtavat Herttoniemessä omasta autosta tai bussista metroon.

Valtuustoaloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Herttoniemenrannassa

Valtuustoaloite 15.2. 2006 liikenneturvallisuuden parantamiseksi Herttonimemenrannassa

Herttoniemenrannan liikenne on vilkasta etenkin ruuhka-aikaan. Tilannetta pahentaa läpiajoliikenne Itäväylältä Herttonimenrannan kautta Linnanrakentajantielle: moni keskustasta Laajasalon tai Roihuvuoren suuntaan suuntaava autoilija oikaisee Herttoniemenrannan kautta.

Valtuustoaloite lasten liikenneturvan parantamiseksi Viikin normaalikoulun ympäristössä

15.2. 2006

VALTUUSTOALOITE LASTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI VIIKIN NORMAALIKOULUN YMPÄRISTÖSSÄ

Kevätkatu on Viikissä Normaalikoulun (800 oppilasta) viereinen katu, jonka Viikin ekokaupunginosassa asuvat lapset joutuvat ylittämään matkallaan kouluun.

Kevätkadulla ajonopeus ylittää yleisesti 50 km/h.

Lasten liikenneturvallisuuden parantamiseksi Viikin Normaalikoulun ympäristössä me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme seuraavaa:

Valtuustoaloite Viikin bussiliikenteen parantamiseksi

Helsingin kaupunginvaltuusto 14.9. 2005

Laiton lakko voi olla oikeutettu

AKT:n lakon päätyttyä työnantajapuolen edustaja Hannu Parvela ilmaisi ”suruaan ja järkytystään” sen johdosta, että […]