Avainsana: peruskoulu

Lähikoulun laatuun kannattaa panostaa

Suomi on perinteisesti pärjännyt kansainvälisessä koulutusvertailussa loistavasti. Suomalainen peruskoulutus on maailman huippuluokkaa, mikä on […]

Aikaa ja tilaa

Olin viime kesänä puutarhajuhlissa, joissa illan kiihkeimmän debatin aiheeksi muodostui yllättäen se, olisiko peruskoulussa hyvä opettaa lapsille filosofiaa vai ei. En muista, mistä keskustelu lähti – ehkä meneillään olevasta tuntijakosuunnitelmasta – eikä sillä ole väliä.

Puhe kehysselonteon palautekeskustelussa

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr: Arvoisa rouva puhemies! Talouspolitiikan on oltava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Sosiaaliturvaa ei pidä heikentää edes huonoina aikoina. Tämän vuoksi tarvitaan rakenteellisia ja verotuksellisia uudistuksia, jotta talous pysyy kestävällä pohjalla. Vastuullista talouspolitiikkaa on sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäiseminen. Samoin hyvinvointi- ja terveyseroja pitää kaventaa. Tämä ei onnistu, jos tuloeroja ei kavenneta.

Budjettipuhe 2011

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr: Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa tällä budjetilla saavuttaa kolme tärkeää tavoitetta. Ensinnäkin julkista taloutta pitää tasapainottaa: verokirstua on kartoitettava, tai muuten tärkeät julkiset palvelut ovat uhattuina. Toiseksi, köyhyyttä pitää vähentää ja tuloeroja kaventaa. Kolmanneksi, on panostettava ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Vihreällä verouudistuksella hallitus siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta kulutuksen ja energiankäytön verottamiseen.

Aikaa ja tilaa

Olin kesällä puutarhajuhlissa, joissa illan kiihkeimmän debatin aiheeksi muodostui yllättäen se, olisiko peruskoulussa hyvä opettaa lapsille filosofiaa vai ei. En muista, mistä keskustelu lähti – ehkä meneillään olevasta tuntijakosuunnitelmasta – eikä sillä ole väliä.

Luokaton lapsuus

Luin joululomalla Me muut -antologian (Teos, 2009). Siinä tunnetut kirjailijat ja vaikuttajat pohdiskelevat omaa suhdettaan yhteiskuntaluokkiin: onko sellaista asiaa kuin luokka? Onko mihinkään yhteiskuntaluokkaan enää ylipäätään mahdollista identifioitua?

Vaikka olen aina, pienestä pitäen, ollut tietoinen hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta, en ole koskaan kokenut kuuluvani mihinkään luokkaan. Päinvastoin, olen kokenut, etten kuulu mihinkään aivan erityisesti, mutta että johonkin kuulumisen tunne on mahdollista kokea.

Kyydistä pudonneet, vauhdista jääneet

Kirjoitus “Kuka kuuntelee köyhää” -verkoston blogissa

Kun äkkiä vilkaisee, enemmistöllä suomalaisista menee hyvin, ellei lujaa – ansiot nousevat tasaisen mukavasti, samalla elintaso nousee, ollaan terveempiä ja elellään pidempään. Mutta entäs, kun katsetta tarkentaa?

Tilastollisesti tuloerot ovat kasvaneet, ja niin myös eriarvoisuus. On merkkejä siitä, että köyhyys syvenee, ja samalla ongelmat monimutkaistuvat ja kasaantuvat pienelle vähemmistölle  – jonka koko tosin koko ajan kasvaa.