Avainsana: Terveyspalvelut

Tekoja ikäihmisten hyväksi

Vanhusten oikeuksien ja hyvän hoidon toteutumisesta on viime vuosina puhuttu paljon, mutta valitettavasti vain […]

Kivinokka on suojeltava

Kannanotto 25.3. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto:KIVINOKKA ON SUOJELTAVA– Esitys suojelualueen perustamisesta tuotava kaupunginvaltuustolle Vihreiden […]

Viina- ja sokeriverolla kavennetaan terveyseroja

Olin eilen Kuntaliiton paneelissa, jossa keskusteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä lähitulevaisuudessa.

Suomalaisen yhteiskunnan vakavin terveyspoliittinen haaste ovat ammolleen revenneet terveyserot.

Hyvin toimeentulevat ja korkeasti koulutetut sairastavat vähemmän ja elävät pidempään kuin matalammin koulutetut ja pienituloiset. Taannoisessa Unicefin tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että elintapaerot näkyvät Suomessa jo pienissä lapsissa.

Ei Rääkkylän malliin

Naapurini yritti viime keväänä tilata lääkäriaikaa lähiterveysasemalle, kun polvi oli alkanut vaivata. Toive oli päästä tutkimuksiin pian, ettei vaiva pahenisi ja liikkuminen vaikeutuisi. Turha toivo. Koska kyse ei ollut akuutista vaivasta, lääkäriaika järjestyi vasta kolmen viikon päähän. Nyt on vuosi kulunut. Naapuri ei edelleenkään ole päässyt polvileikkaukseen johon sai lähetteen.

Työn ja työterveyden ulkokehäläiset

Suomessa on sinänsä vahva ja laadukas työterveyshuoltojärjestelmä, jonka tehtävä on ylläpitää työntekijän terveyttä ja työkykyä.

Lain mukaan työnantajalla on työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus. Työterveyspalvelut ovat siis periaatteessa jokaisen työntekijän oikeus. Oikeus ei kuitenkaan kaikkien kohdalla toteudu. Tässäkin häviäjien roolissa ovat pätkätyöntekijät ja muut työelämän ulkokehäläiset.

Painopiste ennalta ehkäisyyn

Yksi asia on varma: meillä ei ole varaa huonosti toimiviin terveyskeskuksiin ja pitkiin hoitojonoihin. Hyvin toimivat julkiset palvelut ovat pitkän tähtäimen viisasta talouspolitiikkaa.

Valtuustoaloite Kivinokan yhteistyöryhmän perustamiseksi

Kivinokan kansanpuisto perustettiin 1931 helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Nyt kaupunki on vuokrannut maa-alueet kesämaja- ja siirtolapuutarhatoiminnasta vastaaville yhdistyksille. Kivinokan alue on kooltaan 27 hehtaaria ja se on merkitty yleiskaava 2002:ssa selvitysalueeksi.

Kiusaamisen vastainen ohjelma jokaiseen Suomen kouluun

Tiedote 19.2.2010

Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä:

Kiusaamisen vastainen ohjelma jokaiseen Suomen kouluun

Eduskunnan Nuorten mielenterveyden tukiryhmä (NMT) järjesti 16.2. seminaarin koulukiusaamisesta eduskunnan kansalaisinfossa. Tukiryhmä pitää myönteisenä sitä, että kiusaamisen vastaisen työn voidaan osoittaa tuottavan tuloksia, ja peräänkuuluttaa systemaattisen kiusaamisen vastaisen ohjelman tarpeellisuutta jokaisessa Suomen koulussa. Myös lainsäädännöllä tulee tukea kiusaamisen vastaista työtä.