Ministereillä korkeakoulujen idea hukassa
Helsingin Sanomat uutisoi (30.1. 2015, s. A7) pääministeri Stubbin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston esityksistä […]
Helsingin Sanomat uutisoi (30.1. 2015, s. A7) pääministeri Stubbin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston esityksistä […]
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 29.7.2013 Sote-uudistus etenee kuin hometalon rakentaminen. Valuviat ja puutteet […]
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 4.7.2013 Alkuvuonna tehdyn työ ja elinkeinotoimistojen -hallintouudistuksen tavoitteena oli […]
Viime hallituskaudella hyväksytty yliopistolaki on ollut voimassa kaksi vuotta. Lain vaikutuksista on tekeillä opetus- […]
Asunnottomuus on Helsingissä jälleen kriisiytynyt. Ellei tilanteeseen nopeasti puututa, edessä on lievimmillään rikottuja alaovia, […]
Päivähoitolain puutteet ovat olleet pitkään tiedossa. Jo Vanhasen I hallituksen ohjelmaan kirjattiin lupaus päivähoitolain […]
Yliopisto-lehti 2/2011 (25.2. 2011)
Keskustan tuore puheenjohtaja Mari Kiviniemi ilmoitti ensimmäisessä linjapuheessaan Keskustan tavoittelevan seuraavassa hallituksessa paitsi pääministerin, ennen kaikkea opetusministerin salkkua.
Kokoomuksen yliopistopolitiikka on aiheuttanut epätoivoa muuallakin kuin yliopistoilla. Keskustaa kirvelee Kokoomuksen halu karsia maakuntien yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Vastikään Oulun yliopisto ilmoitti lakkauttavansa Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen, eikä opetusministeri tehnyt elettäkään laitoksen pelastamiseksi.
Kuvitelkaamme, että joku antaa taiteilijalle kehotuksen ryhtyä yrittäjäksi. Ymmärtääksemme, miksi joku näin tekee, meidän on huomattava, että puhujan ymmärrys taiteesta on ratkaisevasti toisenlainen kuin meidän, joille taide on jotakin itsessään arvokasta.
Kehotuksen taustalla on ensinnäkin ajatus siitä, ettei taideteoksella sinänsä ole minkäänlaista itseisarvoa. Tästä puolestaan seuraa johdonmukaisesti ajatus, että taiteesta voidaan puhua yritysmaailman kielellä.
Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatti 21.11. 2011
Palkkatyön ja yrittäjyyden välillä työskentelevistä on tulossa oikeudettomien ja alipalkattujen joukko.
Kolmasosa työmarkkinoilla olevista suomalaisista on työttömänä tai epätyypillisessä työmarkkina-asemassa. Työtä tehdään yhä useammin perinteisen palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa.